Talouspolitiikan arviointineuvosto huolestui ensi vuoden kehysylityksestä – "Tätä hallitus ei ole pystynyt perustelemaan kestävästi"

Talouspolitiikan arviointineuvosto katsoo, että tälle vuodelle valittu finanssipoliittinen linja on perusteltu aiempia ennusteita heikomman talousnäkymän vuoksi. Suunnitelma julkisen talouden vakauttamisesta olisi arviointineuvoston mielestä kuitenkin laadittava viipymättä.

Jo yli vuosikymmenen vallinneen julkisen talouden rakenteellisen alijäämän odotetaan pysyvän suurena myös koronakriisin jälkeen.

– Kestävyysvaje on Suomessa edelleen merkittävä, itsepintainen ja jatkunut pitkään eikä oikein tahdo näkyä parantumisen merkkejä, sanoi neuvoston puheenjohtaja, professori Jouko Vilmunen tiedotustilaisuudessa.

Nykyinen koronakriisi on osoittanut, että kyky tukea taloutta finanssipolitiikalla on ensiarvoisen tärkeää. Siksi finanssipoliittista liikkumavaraa on neuvoston mukaan oltava jatkossakin riittävästi, jotta sillä voidaan torjua tulevien kriisien kielteisiä vaikutuksia.

Neuvoston mukaan valittu asteittain laskevien menojen finanssipoliittinen linja ei välttämättä toteudu. Esimerkiksi uudet pandemiaan liittyvät tukitoimet voisivat vaarantaa tavoitteen, jos niille ei tehdä kompensoivia päätöksiä.

"Kehysmenettelyn uskottavuus kärsii"

Ilman mitään toimenpiteitä velkasuhteen odotetaan Vilmusen mukaan nousevan 80 prosenttiin vuoteen 2040 mennessä. Tulevina vuosina tarvittaisiinkin vuosittain vakauttamistoimia noin 0,2–0,4 prosentilla suhteessa bruttokansantuotteeseen. 0,4 prosenttia merkitsisi noin 800 miljoonaa euroa sopeutustoimia vuosittain.

– Näillä arvioilla, mitä meillä on käytettävissä, näkisin, että paine on ennemmin julkisten menojen sopeuttamisessa kuin verojen korottamisessa, Vilmunen totesi.

Neuvosto on huolissaan hallituksen päätöksestä korottaa ensi vuoden kehystasoa 500 miljoonalla eurolla. Tuolloin Suomen talouden arvioidaan olevan jo koronakriisin jälkeen takaisin potentiaalisen tuotannon uralla.

– Tätä hallitus ei ole pystynyt perustelemaan kestävästi, Vilmunen totesi.

Hän pelkää, ettei tämäkään kehysten korotus tule riittämään muun muassa hyvinvointialueiden aloittamisen vuoksi. Hänestä kehysmenettelyn uskottavuus kärsii.

Pitkällä aikavälillä myös vihreän siirtymän ja ikäsidonnaisten menojen kasvun luomat menopaineet edellyttävät julkisten menojen uudelleenarviointia. Hallituksen pitäisi neuvoston mukaan esittää yksityiskohtaisesti riittävät poliittiset toimet julkisen talouden epäsuotuisten näkymien lieventämiseksi.

Lisää toimia pitkäaikaistyöttömyyteen

Korkeammilla työllisyystavoitteilla on ratkaiseva rooli hallituksen julkisen talouden kestävyyteen tähtäävässä politiikassa. Tämän vuoksi kaikkia työllisyysuudistuksia tulisi neuvoston mielestä arvioida kattavasti myös julkisen talouden näkökulmasta.

– Julkisen talouden vahvistamisen näkökulmasta olisi hyvä, että uudet työpaikat syntyisivät tuottaville aloille, koska se on se, joka veropohjaa kasvattaa niin, että vaikutukset ovat suuria, Vilmunen täsmentää.

Arviointineuvosto katsoo hallituksen jo tehneen merkittäviä päätöksiä työllisyyden lisäämiseksi, mutta lisää toimia tarvitaan pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi.

Ylipäätään neuvosto kaipaa viestinnän selkeyttämistä työllisyystoimista.

– Liian moni kokki on keittämässä, ja liian moni suu on viestittämässä näistä työllisyysvaikutuksista. Pitäisi olla selkeä lähtökohta, mitkä ovat ne laskelmat, mihin me luotamme ja minkä perusteella teemme jatkossa finanssipolitiikkaa, Vilmunen sanoo.

Hän viittaa siihen, että eri ministeriöt tekevät omia laskelmiaan työllisyysvaikutuksista, mutta jää epäselväksi, voidaanko niitä verrata valtiovarainministeriön vaikutuslaskelmiin.

Neuvoston mukaan hallituksen olisi syytä myös tunnustaa suoraan, että joidenkin uudistusten työllisyysvaikutuksia ei voida luotettavasti arvioida.

Tutkimus- ja kehitystukia vahvistettava

Arviointineuvoston mielestä koulutuksen sekä tutkimus- ja kehitystukien (t&k) leikkaukset Suomessa viime vuosikymmenellä ovat todennäköisesti haitanneet tuottavuuskasvua. Se katsookin, että tutkimusta ja kehitystä on syytä tukea voimakkaammin. Uudet tuet tulisi kuitenkin kompensoida menoleikkauksilla tai veronkorotuksilla kustannusten hillitsemiseksi.

Neuvosto pitää myös perusteltuna parlamentaarisen työryhmän asettamaa tavoitetta ottaa käyttöön laajempi t&k-verotuki, koska Suomessa t&k-verokannusteita käytetään sen mukaan vähän.

Mainos: Itä-Savo

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut

Ruokapaikka