Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Ukrainan kriisi on Saksan uudelle hallitukselle vaikea testi – ristiriitaiset signaalit aiheuttavat hämmennystä

Saksan uusi hallitus on joutunut arvostelun kohteeksi Ukrainan kriisiä koskevien ristiriitaisten signaalien takia.

Äskeisten diplomaattisten ponnistelujen jälkeen liittokansleri Olaf Scholzin hallitus kompuroi viikonvaihteessa yrityksissä vakuuttaa Ukrainalle tukeaan.

Tunteet kuohahtivat varsinkin, kun Saksan merivoimien komentajan Kay-Achim Schönbachin mielestä oli "hölynpölyä" ajatella, että Venäjä marssisi Ukrainaan. Lisäksi Schönbach kommentoi, että Venäjän presidentti Vladimir Putin ansaitsee kunnioitusta.

Schönbach erosi lauantaina, mutta vahinko oli jo ehtinyt tapahtua.

Ukrainan ulkoministeri Dmytro Kuleba kutsui Saksan suurlähettilään puhutteluun ja syytti Saksaa siitä, että se "rohkaisee" Putinia hyökkäämään Ukrainaan.

Sunnuntaina Scholz varoitti lehtihaastattelussa Venäjää "korkeasta hinnasta", jos se hyökkää Ukrainaan. Samalla hän kuitenkin edellytti viisautta, kun mietitään pakotteita sekä sitä, "mitä seurauksia niistä meille voisi olla".

Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken pyrki sunnuntaina lievittämään kireitä suhteita sanomalla, ettei hänellä ole epäilyksiä siitä, etteikö Saksa ylläpitäisi yhtenäistä rintamaa sotilasliitto Naton kanssa Ukrainan kriisin yhteydessä.

Saksa lähettää Ukrainaan kenttäsairaalan, ei aseita

Keskeinen kiista Saksan ja länsiliittoutuneiden välillä koskee sitä, että Saksa on kieltäytynyt lähettämästä aseita Ukrainaan. Yhdysvallat, Britannia ja Baltian maat ovat jo sopineet lähettävänsä Ukrainaan muun muassa panssarintorjuntaohjuksia ja ilmatorjuntaohjuksia.

Saksan puolustusministeri Christine Lambrecht sanoi lauantaina maansa aikovan lähettää Ukrainaan kenttäsairaalan, mutta ei aseita.

Saksa on perinteisesti ollut haluton sekaantumaan aseellisiin konflikteihin. Scholzin hallitus on väittänyt Ukrainan aseistamisen vain pahentavan jännitteitä.

Kuitenkin Saksassakin jotkut haluavat harkita asiaa uudelleen. Esimerkiksi oppositiopuolue CDU:n parlamentaarikko Henning Otte sanoi äskettäin lehtihaastattelussa, että jos Ukraina pyytää aseita torjuakseen mahdollisen hyökkäyksen, "meidän ei pidä torjua pyyntöä".