Syyttäjä puolusti KRP:n esitutkintaa ja kertomuksiaan muuttaneita todistajia Liberia-sotarikosoikeudenkäynnissä: "Tarvittaisiin aikamoinen käsikirjoittaja Massaquoin lavastamiseen"

Liki vuoden kestäneessä Liberia-sotarikosoikeudenkäynnissä kuultiin perjantaina Tampereella syyttäjän loppulausunnot.

Syyttäjien mukaan Suomessa yli kymmenen vuotta asunut sierraleonelaismies syyllistyi muun muassa murhiin, raiskauksiin ja törkeään sodankäyntirikokseen Liberian sisällissodassa vuosina 1999–2003. Gibril Massaquoi, 52, on kiistänyt kaikki syytteet.

Massaquoin syytetään tehneen rikokset sierraleonelaisessa Revolutionary United Front (RUF) -kapinallisryhmässä, jossa hän syyttäjien mukaan käytti myös nimeä Angel Gabriel.

Loppulausunnossaan syyttäjät laskivat, että yli 60 todistajaa on nimennyt Massaquoin tai Angel Gabrielin rikosten tekijäksi. Massaquoin puolustus on kritisoinut 20 vuotta väitettyjen tapahtumien jälkeen kerättyjä todistajanlausuntoja ja erityisesti sitä, miten osa todistajista on muuttanut kertomustaan esitutkinnan ja oikeudenkäynnin aikana.

Valtionsyyttäjä Tom Laitinen torjui väitteet, että taustalla olisi jonkinlainen Massaquoin-vastainen juoni, jossa todistajia olisi etsitty ja taivuteltu esimerkiksi rahalla puhumaan tätä vastaan.

– Massaquoi ei ole esittänyt uskottavaa todistusta tai selvitystä siitä, miten kaikki nämä todistajat olisivat voineet liittyä yhteen syyttääkseen häntä näin yksityiskohtaisilla ja samalla yksilöllisillä valheellisilla perusteilla. Tarvittaisiin aikamoinen käsikirjoittaja, joka osaisi tällä tavoin lavastaa Massaquoin ja vielä niin, että hän saa 62 ihmistä mukaansa siihen juoneen, Laitinen sanoi.

"Muistikuvien muuttumiseen monia syitä"

Puolustus on ihmetellyt, miten lukuisat todistajat suomalaistutkinnassa nimesivät Massaquoin, kun Liberiassa ja Sierra Leonessa sodan jälkeen tehdyissä selvityksissä hän ei noussut esiin.

Puolustus on arvostellut keskusrikospoliisin (KRP) esitutkintaa siitä, että todistajien etsimisessä auttoi paikallinen aktivisti, jonka puolustus on epäillyt vähintään johdatelleen todistajia Massaquoin tunnistamiseen.

Valtionsyyttäjä Laitinen kiisti vaikutusyritykset ja sanoi, että KRP pyysi miestä avukseen, koska se oli ainoa keino luoda luottamuksellinen yhteys sodan kokeneisiin ihmisiin.

– Häntä on tarvittu, koska hän on paikallinen ja puhuu kieltä, on ihmisille tuttu ja turvallinen. Sota on Liberiassa edelleen hyvin arka aihe ja moni edelleen joutuu ongelmiin, jos puhuu sodasta ja varsinkin jos syyttää jotakuta siitä, Laitinen sanoi.

Syyttäjä on myöntänyt, että todistajien kuulemiseen näin pitkän ajan jälkeen liittyy monia ongelmia. Laitisen mukaan muuttuneita kertomuksia voi selittää esimerkiksi se, että esitutkinta on alkuun saattanut herättää muistikuvia, jotka myöhemmin ovat tarkentuneet. Muistikuvat ovat myös voineet vääristyä muista lähteistä saadulla tiedolla, hän sanoi.

– Moni todistaja – myös Massaquoi itse – on sanonut, ettei voi muistaa kaikkea, mitä 20 vuotta sitten tapahtui -- Mutta se, että tapahtumista on 20 vuotta, ei tarkoita, että ihminen ei voisi muistaa tapahtumista mitään tai että se, mitä hän kertoo, ei voisi olla oikein.

Laitinen korosti myös, että todistajat ovat ottaneet riskin todistamalla.

– He tulevat maista, joissa sodan mahdollisuus on koko ajan läsnä sekä mahdollisuus, että jos sanot jotain väärää, se kostetaan jollain tavalla. Heillä on hyvin korkea kynnys tulla todistamaan.

Oikeudenkäynti alkoi viime vuoden helmikuussa. Massaquoin puolustuksen loppulausuntojen vuoro on maanantaina, minkä jälkeen käräjäoikeus jää pohtimaan tuomiotaan. Vielä ei ole tiedossa, milloin tuomio annetaan.

Ollut vangittuna lähes kaksi vuotta

Sierra Leonessa syntynyt ja Suomessa vuodesta 2008 asunut Massaquoi on istunut tutkintavankeudessa vuoden 2020 maaliskuusta lähtien.

Oikeudessa hän on kertonut olleensa parikymppinen, kun RUF sieppasi hänet kotikylästään vuonna 1991 monien muiden lailla. Massaquoin mukaan kerran hän pakeni, mutta palasi ryhmään kun kuuli, että kapinalliset uhkasivat tappaa hänen äitinsä.

Vuosien varrella Massaquoi eteni RUF:ssä vaikutusvaltaisiin asemiin. Kun naapurimaissa Sierra Leonessa ja Liberiassa käytiin veriset sisällissodat 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa, RUF taisteli kotimaansa Sierra Leonen lisäksi Liberiassa sittemmin sotarikoksista tuomitun presidentti Charles Taylorin tukena.

Puolustuksen mukaan Massaquoi oli väitettyjen rikosten aikaan RUF:n puhemies rauhanneuvotteluissa eikä edes käynyt Liberiassa enää kesäkuun 2001 jälkeen. Vuonna 2002 Sierra Leonen sisällissodan päätyttyä hän lupautui todistamaan RUF:ää vastaan sodan julmuuksia selvitelleessä erityistuomioistuimessa. Sen myötä hän pääsi todistajansuojeluun ja myöhemmin muuttamaan Suomeen Suomen ja erityistuomioistuimen välisen valtiosopimuksen nojalla.

Keskusrikospoliisi (KRP) aloitti tutkinnan Massaquoista vuonna 2018. Sitä ennen Suomen viranomaiset olivat saaneet tietoja hänen väitetyistä teoistaan sotarikoksia selvittävältä sveitsiläiseltä Civitas Maxima -kansalaisjärjestöltä ja sen liberialaiselta sisarjärjestöltä Global Justice and Research Projectilta.

STT kertoo Massaquoin nimen poikkeuksellisesti jo käräjäkäsittelyvaiheessa rikosepäilyjen poikkeuksellisen vakavuuden ja miehen aseman vuoksi.

Lue lisää aiheesta

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut

Ruokapaikka