Omikronaalto ei ole vaarantanut verenluovutustoimintaa – aikoja sekä perutaan ja varataan viime tingassa

Koronan omikrontartuntojen aalto on näkynyt verenluovutustoiminnassa erityisesti vilkkaana liikenteenä ajanvarausjärjestelmässä, arvioi verenluovutustoiminnan johtaja Satu Pastila Suomen Punaisen Ristin veripalvelusta.

Saman päivän aikoja sekä varataan että perutaan viime tingassa.

Omikron ei ole toistaiseksi aiheuttanut luovuttajien vähenemistä eikä henkilökunnan laajaa sairastelua, ja verenluovutustoiminta pyörii tällä hetkellä samalla tasolla kuin ennen koronaa.

Esimerkiksi tiistaille ajanvarauksia oli tehty kymmenen maissa aamupäivällä 650, kun päivän suunnitelman mukaan verenluovutuksia tarvittaisiin vähintään reilut 700.

– Oletus on, että tullaan pääsemään siihen, mitä on suunniteltu, Pastila arvioi aamupäivällä.

Koronataudin jälkeen kaksi viikkoa toipumista

Koronaan sairastuu Suomessa tällä hetkellä vähintään tuhansia ihmisiä päivittäin.

Koronataudista toipumisen jälkeen on odotettava kaksi viikkoa ennen kuin luovuttaa verta. Jos korona tai muu infektio vie sairaalahoitoon, ennen luovutusta on odotettava kolme kuukautta.

Koronan aiheuttama tilapäinen este ei liity veren laatuun vaan sairastuneen jaksamiseen. Varoaika on sitä varten, että ihminen ehtii toipua verenluovutuskuntoon.

– Infektiossa yleensä myös elimistö laskee hemoglobiinia vähän, Pastila kertoo.

Jo pandemian alkuvaiheesta asti on tiedetty, ettei koronavirus tartu veren välityksellä. Lieväoireisilla virusta ei ole verenkierrossa lainkaan ja vakavasti sairastuvistakin vain hyvin pienellä osalla, Pastila kertoo.

Jos verta siis sattuu luovuttamaan oireetonta koronaa kantaessaan, se ei ole vaarallista luovuttajalle eikä verta saavalle potilaalle.

Rokote ja verenluovutus vaikka samana päivänä

Myös koronarokotteita annetaan tällä hetkellä tiuhaan tahtiin. Koronarokote sellaisenaan ei ole este verenluovutukselle, sillä rokotteet eivät sisällä koronatautia aiheuttavaa virusta.

– Voi vaikka samana päivänä tulla luovuttamaan, jos aamulla hakee rokotteen eikä tule mitään ongelmia, Pastila sanoo.

Jos koronarokote kuitenkin aiheuttaa voimakkaan reaktion, kuten kuumetta, ihottumaa tai kovaa särkyä, täytyy odottaa oireiden loppumista. Parin oireettoman päivän jälkeen on taas tervetullut luovuttajaksi.

Ennen verenluovutusta täytettävässä kyselyssä kysytään, onko luovuttaja ottanut jonkin rokotteen viimeisten kahden viikon aikana.

Rokotteista kysytään eläviä viruksia sisältävien rokotteiden varalta, sillä ne aiheuttavat tilapäisen luovutusesteen. Tällaisia rokotteita ovat esimerkiksi keltakuume- ja vesirokkorokote.

Elintärkeisiin hoitoihin tarvitaan verta myös poikkeusaikana

Veripalvelu on määritelty yhteiskunnan kannalta kriittiseksi toiminnoksi, eli sen on pyörittävä myös poikkeusaikana.

Jos henkilökunnasta iso osa sairastuisi yhtä aikaa, varasuunnitelmana olisi keskittää verenluovutustoimintaa esimerkiksi sulkemalla joitain toimipisteitä, Pastila kertoo. Veripalvelulla ei ole varahenkilökuntaa, joka voisi hypätä lennosta paikkaamaan sairastuneita.

– Toiminta on vahvasti säädeltyä, ja esimerkiksi hoitajien perehdytys kestää kuitenkin minimissään 1–2 viikkoa, Pastila sanoo.

Pastila arvioi, että jos veripalvelun työntekijöitä olisi laajasti sairaana, se tarkoittaisi niin huonoa tautitilannetta, että sairaaloidenkin toiminta olisi minimitasolla.

– Voisi kuvitella, että veren tarvekin sitten vähenisi suhteessa ja tehtäisiin vain ihan niitä välttämättömimpiä asioita.

Erityisesti keväällä 2020 verivalmisteiden tarve putosi selvästi, kun sairaanhoidon rutiinitoiminta laski minimiin, Pastila kertoo. Vaikutus oli kuitenkin lyhytkestoinen, ja jo huhti-toukokuussa tarve nousi nopeasti tavallistakin korkeammalle.

Tämän jälkeen verivalmisteiden tarpeessa ei ole ollut suuria muutoksia.

– Elintärkeät hoidot, esimerkiksi onnettomuuksien uhrien hoidot ja syöpähoidot ovat se oleellisin asia, mihin verivalmisteita tarvitaan. Se ei ole häipynyt mihinkään, Pastila toteaa.

Verenluovutuksesta jouduttu muistuttelemaan

Koronapandemian aikana veripalvelussakin on selvästi huomattu, kuinka ihmisten liikkuminen on vähentynyt aina silloin, kun uusia rajoituksia ja suosituksia on annettu.

Tällöin on tarvittu erityisen paljon viestintää muistuttamaan siitä, että verenluovutuksen on jatkuttava silloinkin, kun muuten suositellaan pysymään kotona.

– Kyllä me kuitenkin olemme onnistuneet siinä, että verivalmisteita on riittävästi saatu kaikissa tilanteissa, Pastila sanoo.

Korona-aikana veripalvelun toimipisteissä on otettu käyttöön kattava ajanvarausjärjestelmä, jotta tiloissa olevien ihmisten määrää voitaisiin ennakoida ja hallita. Oveltakin vois silti päästä sisään, jos tilaa sattuu olemaan.

Ajanvaraukseen siirtyminen ei Pastilan mukaan ole pienentänyt verenluovutuksen kapasiteettia aiemmasta.

Myös tutuksi tulleet yleiset varotoimet, kuten kasvomaskit sekä tehostettu käsihygienia ja pintojen puhdistus ovat käytössä.

Pastilan tiedossa ei ole koronatartuntoja, jotka olisi saatu verenluovutuspisteiltä.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut

Ruokapaikka