Airiston Helmen talousrikostutkinta jumissa, KRP odottaa yhä vastauksia kansainvälisiin oikeusapupyyntöihin

Airiston Helmen talousrikostutkinta venyy edelleen. Varsinais-Suomen käräjäoikeus määräsi maanantaina epäiltyä rahanpesurikosta koskevan syytteennoston määräaikaa pidennettäväksi.

Jatkoaikaa pyysi asiaa tutkiva keskusrikospoliisi (KRP). Tutkinta on jumissa, sillä KRP ei ole saanut vastauksia kaikkiin kansainvälisiin oikeusapupyyntöihinsä.

– Tilanne on ollut pidemmän aikaa se, että meillä on ollut kansainvälisillä vesillä kriittisen tärkeitä oikeusapupyyntöjä, joihin emme ole saaneet vastauksia. Vastausten perusteella sieltä saadaan sitten sellaista tietoa, joka asiaa ratkaisee, kertoo KRP:stä tutkinnanjohtaja Mikko Laaksonen.

– Kyseessä on kuitenkin sen verran suuri asia, että siihen jonkinlainen vastaus tarvitaan oikeusapupyyntöjen kautta.

Käräjäoikeus pidensi syytteennoston määräpäivää Airiston Helmen ja sen takana olevan Pavel Melnikovin osalta heinäkuun puoliväliin asti.

Viime perjantaina Varsinais-Suomen käräjäoikeus pidensi rahanpesuepäilyyn liittyen syytteen nostamisen määräaikaa kahden muun epäillyn osalta. Heidän osaltaan käräjäoikeus kuitenkin määräsi syytteennoston määräpäivän toukokuulle, vaikka KRP oli vaatinut määräpäivää heinäkuulle.

Noin 3,5 miljoonaa euroa takavarikossa

Sittemmin selvitystilaan ajautunut ja kiinteistöjään myynyt venäläistaustainen Airiston Helmi toimi rekisteritietojen mukaan kiinteistöalalla. Poliisi teki vuonna 2018 laajan ja huomiota herättäneen etsinnän yhtiön ja Melnikovin kiinteistöihin Turun saaristossa. Poliisi takavarikoi tuolloin muun muassa 3,5 miljoonaa euroa käteistä.

Takavarikon syynä oli epäily törkeästä rahanpesusta. Melnikovin mukaan rahoilla on laillinen alkuperä. Hänen juristinsa Kari Uoti on aiemmin kertonut, että käteiseen turvautuminen on venäläismiljonäärin normaali tapa toimia.

Rahanpesuasiassa puhutaan tutkinnanjohtaja Laaksosen mukaan yhä reilun 3,5 miljoonan euron suuruisesta takavarikosta.

Myös veropetoshaara

Airiston Helmen tutkintaan liittyy myös veropetoshaara. Laaksosen mukaan siinä omaisuutta on määrätty vakuustakavarikkoon noin 1,8 miljoonaa euroa.

Poliisi on aiemmin kertonut, että vakuustakavarikkoon vaadittu summa on epäilty vältettyjen verojen ja työeläkevakuutusmaksujen määrä. Poliisi on epäillyt, että yhtiö olisi käyttänyt pimeää työvoimaa kiinteistöjen rakentamisessa. Melnikov on kiistänyt rikosepäilyt.

Vakuustakavarikko on pakkokeino, jota voidaan käyttää jo rikosepäilyn aikana. Sen tarkoitus on turvata esimerkiksi sakkojen tai mahdollisten korvausten tai valtiolle mahdollisesti määrättävän rikoshyödyn maksaminen. Vakuustakavarikolla otetaan siis omaisuutta vakuudeksi pois rikoksesta epäillyltä, ettei sitä esimerkiksi kätketä tai siirretä pois maasta.

Syytteennoston määräpäivä veropetoshaarassa on helmikuussa.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut

Ruokapaikka