Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Aluevaalien äänestysintoa on vielä vaikea päätellä, arvioi vaalitutkija: "Uskallan väittää, että suurin osa kampanjasta on käymättä"

Politiikan tutkija Sami Borgin mukaan ensimmäisen ennakkoäänestyspäivän perusteella on vaikea päätellä, mihin aluevaalien äänestysprosentti tulee asettumaan.

Vaalikommentaattorina tunnettu Borg arvioi, että joulun ja vuodenvaihteen lyhentämä kampanja-aika saattaa johtaa siihen, että kansalaiset lykkäävät äänestyspäätöstään. Hänen mukaansa pitää odottaa varsinaiseen vaalipäivään, jotta nähdään, kuinka hyvin puolueet onnistuvat aktivoimaan kaikkein epävarmimpia äänestäjiä.

– Meillä on ollut nyt niin lyhyt kampanja, että uskallan väittää, että suurin osa kampanjasta on vielä käymättä, Borg arvioi.

Hän huomautti, että ennakkoäänestäjät ovat usein kannoistaan ja osallistumisestaan varmimpia, joten he eivät tarvitse samalla tavalla aktivointia kuin ne, jotka jättävät äänioikeuden käytön viime tinkaan.

Borgin mukaan karkeita päätelmiä äänestysinnosta voidaan kuitenkin tehdä jo ennakkoäänestyksen perusteella. Vuosien varrella ennakkoon annettujen äänten osuus on nimittäin yleistynyt. Viime eduskunta- ja kuntavaaleissa jo yli puolet äänistä annettiin ennakkoon.

Bussi tuli äänestäjän luo

Aluevaalien ennakkoäänestys on alkanut tänään keskiviikkona.

Ensimmäisenä uurnilla vierailleiden joukossa oli keskisuomalainen Kari Mäkinen. Hän ja hänen vaimonsa käyttivät äänioikeuttaan vaalibussissa, joka pysähtyi tunniksi Häkkilän kylällä Saarijärvellä.

Vaalien alla on spekuloitu sillä, miten kansa innostuu aluevaltuutettujen valitsemisesta. Mäkiselle äänestäminen oli kuitenkin selvä asia.

– Olen pyrkinyt aina käymään äänestämässä, kun siihen on ollut mahdollisuus, Mäkinen sanoi keskiviikkona STT:lle.

Aluevaltuustojen vastuulla ovat vastaisuudessa sote- ja pelastustoimi, eli esimerkiksi neuvolat, palokunnat ja vanhustenhoito. Mäkisen valintaa näiden asioiden hoitamiseen helpotti tuttu ehdokas.

– Kyllä ainakin näillä kulmilla ihmiset käyvät jonkin verran äänestämässä, mitä on heidän kanssaan asiasta puhetta ollut. Ja lehdissä on ollut paljon vaalimainoksia, eli siinä mielessä on asiaa tuotu hyvin esille, hän sanoi.

"Madaltavia seikkoja valitettavasti enemmän"

Borg kommentoi vaalien asetelmia Kunnallisalan kehittämissäätiön (Kaks) järjestämässä tilaisuudessa. Paikalla oli myös valtio-opin emeritusprofessori Heikki Paloheimo, joka oli Borgin kanssa samaa mieltä siitä, että äänestysvilkkautta on vaikea ennakoida.

Syynä epävarmuudelle on, että vaalit järjestetään ensimmäistä kertaa. Äänestysaktiivisuuden ruokkimiseksi Paloheimo kannusti puolueita esittämään konkreettisia linjauksia.

– Konkreettiset kannanotot aina synnyttävät puolueiden välisiä eroja. Mitä selkeämmin me äänestäjät näemme eroja puolueiden välillä, sitä varmemmin ihmiset lähtevät äänestämään, Paloheimo sanoi.

– Tässä on sellainen riski, että kannanotot eri asioihin ovat niin ympäripyöreitä, että äänestäjille jää utuinen kuva siitä, miten puolueiden linjat oikeasti poikkeavat toisistaan.

Borg arvioi tilaisuudessa äänestysintoa mahdollisesti lisääviä ja vähentäviä tekijöitä. Puoltavina tekijöinä hän nosti esille muun muassa sen, että alueiden tehtävät ovat melko helposti ymmärrettävissä ja periaatteessa kansalaisia kiinnostavia.

Toisaalta hän pohti, että terveydenhoitoon liittyvät teemat kiinnostanevat enemmän keski-ikäisiä ja sitä vanhempia kuin nuoria. Samoin puolueiden panostus on hänen mukaansa kenties melko vähäistä, ja äänestäjiä voi haitata tiedonpuute uudenlaisen järjestelmän edessä.

– Äänestysaktiivisuutta madaltavia seikkoja on valitettavasti enemmän kuin nostavia seikkoja, Borg sanoi.

Myös koronaepidemia voi vaikuttaa vaalien kampanjointiin, samoin kuin viime kesän kuntavaaleissa. Toisaalta Borg pohti, että kuntavaalien heikkoon äänestysintoon saattoi vaikuttaa epidemiaa enemmän vaalien siirto kesäkuulle, jolloin maata helli lämpöjakso.

Vaalien yhdistäminen jakoi näkemyksiä

Nyt valittavat aluevaltuustot toimivat vuoteen 2025 asti. Siitä eteenpäin aluevaalit on tarkoitus järjestää yhtä aikaa kuntavaalien kanssa.

Perussuomalaiset on ehdottanut, että myös eduskuntavaalit tulisi järjestää niiden yhteydessä. Esimerkiksi Ruotsissa nämä kolmet vaalit järjestetään yhtä aikaa.

Borg ja Paloheimo eivät idealle lämmenneet. Emeritusprofessori huomautti, että Ruotsissa on käytössä listavaalit, eli äänestäjä valitsee pelkän puolueen. Suomessa äänestäjä tekee itse valinnan henkilön tarkkuudella, eli tämä tarvitsee enemmän tietoa valintansa tueksi.

– Suomessa ei ole yhtä hyviä edellytyksiä lähteä paketoimaan useita vaaleja yhteen.

Kaksin asiamies Antti Mykkänen huomautti tähän väliin, että eurooppalaisen kokemuksen perusteella ainoa tapa nostaa äänestysprosenttia on ollut vaalien yhdistäminen. Myös Yhdysvalloissa äänestysinto jää kongressivaaleissa alhaiseksi, jos samaan aikaan ei järjestetä presidentinvaaleja.

Paloheimo ei muuttanut tämän perusteella kantaansa vaalijärjestelmien erojen vuoksi.

– Suomi on Länsi-Euroopassa yksi harvoja maita, jossa äänestäjän on pakko ottaa kantaa henkilön valintaan ja lisäksi vaihtoehtoja on runsaasti. Esimerkiksi Irlannissa vaalipiirissä on kolmesta viiteen ehdokasta. Se on paljon helpompi valita.