EU-maiden johtajat varoittavat Venäjää valtavista seurauksista, jos maa vie pidemmälle sotilaallisia toimia Ukrainaa vastaan. EU-johtajat vaativat Venäjää liennyttämään jännitteitä, jotka ovat syntyneet, kun Venäjä on keskittänyt joukkojaan Ukrainan rajan tuntumaan.
Ukrainan ja Venäjän välistä tilannetta käsiteltiin perjantainvastaisena yönä päättyneessä EU-huippukokouksessa Brysselissä. Huippukokouksen päätelmissä mainitaan, että Venäjään kohdistuvat seuraukset sisältäisivät kumppanien kanssa koordinoituja toimia.
Sanna Marinin (sd.) mukaan EU on valmis vahvoihin toimiin, jos Venäjä käyttää aggressiota Ukrainaa vastaan.
– Myös pakotteista keskusteltiin, joskaan tässä kokouksessa ei vielä yksityiskohtaisella tai konkreettisella tasolla, mutta osoitimme selvästi sen, että olemme valmiita toimimaan, jos toimiin on ryhdyttävä, Marin sanoi.
Aiemmin esimerkiksi Yhdysvaltojen presidentti Joe Biden on varoittanut Venäjää ennennäkemättömistä pakotteista, jos Venäjä hyökkää Ukrainaan.
Marinin mukaan ensisijassa tulisi kuitenkin hakea tilanteeseen diplomaattista ratkaisua.
Huippukokouksessa oli painava asialista, sillä johtajat käsittelivät Ukrainan ja Venäjän välisen tilanteen lisäksi esimerkiksi koronapandemiaa ja muuttoliikettä.
Poliittista peliä energiasta
Huippukokouksen mutkikkaimpia keskusteluja käytiin energiasta. Keskustelu alkoi energian hintojen jyrkästä noususta, mutta huomion vei ydinvoiman ja maakaasun rooli EU:n kestävien rahoitustuotteiden määritelmässä.
Lopulta EU-maiden johtajat eivät päässeet yksimielisyyteen siitä, mitä energiasta tulisi kirjata huippukokouksen päätelmiin ja kirjaukset asiasta jätettiin tekemättä.
Pääministeri Marin pitää valitettavana, että energiakeskustelu päättyi ilman päätelmiä.
– Ehkä kyse oli ennen muuta asetelmien hakemisesta tulevaan komission taksonomiakokonaisuuteen, Marin arvioi kokouksen jälkeen.
Komission odotetaan antavan vielä loppuvuoden aikana säädös siitä, miten ydinvoimaan ja maakaasuun tulisi suhtautua kestävien rahoitustuotteiden määritelmässä eli taksonomiassa.
Taksonomialla EU pyrkii ohjaamaan sijoituksia tulevaisuudessa niin, että ne tukisivat ilmaston ja ympäristön kannalta kestäviä hankkeita.
Suomi puolustanut ydinvoimaa
Ydinvoima ja maakaasu jakavat EU-maita eri leireihin, sillä maiden välillä on paljon eroja siinä, millä tavalla tuotettua energiaa ne käyttävät. Osa jäsenmaista luottaa nykyisessä sähköntuotannossaan vahvasti ydinvoimaan ja osa taas maakaasuun.
EU:ssa pyrkii siirtymään kestävällä tavalla tuotettuun energiaan, mutta siirtymävaiheessa tarvitaan ratkaisuja, jotta kasvava sähköntarve pystytään kattamaan.
Asian ympärillä on ollut jo pitkään poliittista painetta. Esimerkiksi Ranska, Suomi ja moni muu jäsenmaa ovat liputtaneet ydinvoimalle suotuisan taksonomiaratkaisun puolesta.
Ydinvoiman kannattajien pelkona on ollut, että ydinvoimaan kohdistuvat investoinnit kallistuisivat merkittävästi, jos se jäisi kokonaan kestävyysmääritelmän ulkopuolelle.
Koronatoimissa hajontaa
Huippukokouksessa keskusteltiin myös pitkään koronatilanteesta. Virusmuunnoksen levitessä osa EU-maista on alkanut vaatimaan rokotetuiltakin matkustajilta tuoretta negatiivista koronatestiä.
EU-pöydissä on yritetty koordinoida jäsenmaiden toimia, mutta päätökset rajoista ovat pitkälti kansallisessa päätäntävallassa.
Pääministeri Marin on toivonut, että matkustusrajoituksista pystyttäisiin tekemään yhdenmukaisempia EU:ssa. Hän kuitenkin ennakoi, että hajontaa on jatkossakin ja että yhä useampi EU-maa alkaa ottaa testausvaatimuksia käyttöön rajojen terveysturvallisuuden takaamiseksi.
Koronakeskustelun satona EU-maiden johtajat myös alleviivasivat koordinoidun lähestymistavan tärkeyttä koronarokotustodistuksen voimassaolossa.
Kyse on siitä, kuinka kauan rokotustodistus voi olla voimassa kahden rokotteen jälkeen. EU-komissio on aiemmin ehdottanut, että todistus olisi voimassa yhdeksän kuukautta toisen rokoteannoksen jälkeen. Siitä eteenpäin todistus ei enää olisi voimassa ilman kolmatta rokoteannosta.