Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Kirjoitukset loisivista elintasosurffareista ja vuohipaimenista eivät johtaneet rangaistukseen – käräjäoikeus hylkäsi perussuomalaisten Mauri Peltokankaan syytteen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan

Pohjanmaan käräjäoikeus hylkäsi keskiviikkona perussuomalaisten kansanedustajan Mauri Peltokankaan syytteen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.

Syyte koski Peltokankaan viime vuonna Facebook-seinällään julkaisemia tekstejä, jotka syyttäjän mukaan olivat pakolaisia ja turvapaikanhakijoita solvaavia ja panettelevia. Käräjäoikeus katsoi, ettei näin ollut ja hylkäsi syytteen.

Peltokangas kertoi lähettämässään tiedotteessa olevansa tyytyväinen oikeuden päätökseen.

– Oikeus voitti – tällä kertaa. Rikoslain pykälä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan on hyvin ongelmallinen. Yksilö ei enää välttämättä voi edes tietää, milloin hän mahdollisesti syyllistyy rikokseen arvostellessaan esimerkiksi haitallisen maahanmuuton aiheuttamia lieveilmiöitä. Tällainen laki ei ole käyttökelpoinen, Peltokangas sanoi tiedotteessa.

Peltokankaan mukaan kirjoitus kritisoi maahanmuuttopolitiikkaa

Julkaisuista ensimmäisessä Peltokangas kirjoitti: "Sisäministeri Ohisalo sanoo, että Perussuomalaiset haluavat, että turvapaikanhakijat eivät tee mitään. Voin vastata ministerille. Kyllä haluan. Haluan, että kielteisen päätöksen saaneet ja muut loisivat elintasosurffarit painuvat helvettiin tästä maasta! Saa kirjata pöytäkirjaan. Kiitos!"

Sen jälkeen toinen ihminen kommentoi päivitystä kysymällä: "Entä ne jotka ovat saaneet turvapaikkapäätöksen kuinka meinaat ne saada töihin", johon Peltokangas vastasi "Mainitsin myös muut loisivat elintasosurffarit."

Syyttäjän mukaan kirjoitus oli pakolaisia ja turvapaikanhakijoita solvaava ja panetteleva siltä osin kun siinä mainittiin "loisivat elintasosurffarit" ja kehotettiin näitä poistumaan maasta. Peltokangas kiisti syytteen ja sanoi, että kirjoituksen tarkoituksena oli kritisoida maahanmuuttopolitiikkaa ja viranomaisten toimintaa kielteisiin lupapäätöksiin ja karkotuspäätöksiin liittyen.

Puolustus viittasi keskustan Pylvään kesäkokouspuheeseen

Käräjäoikeus piti Peltokankaan väitettä sinänsä uskottavana ja katsoi, että kirjoitus oli luonteeltaan selvästi poliittista puhetta. Toisaalta oikeus huomioi, että Peltokangas oli rajannut ryhmän niihin, jotka ovat saaneet kielteisen viranomaispäätöksen, mainiten erityisesti turvapaikanhakijat.

– Täysin selvänä tai ilmeisenä ei kuitenkaan voida pitää sitä, että kirjoitus sisältäisi sellaisen yleistyksen, joka olisi omiaan herättämään yleisössä, ja varsinkin asioihin vähemmän perehtyneissä henkilöissä, suvaitsemattomuutta, halveksuntaa ja eräissä jopa vihaa turvapaikanhakijoita ja pakolaisia kohtaan, koska Peltokankaan kirjoituksen kritiikki on ensisijaisesti kohdistettu maamme turvapaikkapolitiikkaa kohtaan, oikeus katsoi.

Oikeus toi esiin, että sananvapauden ja rangaistavan menettelyn raja ei ollut tässä tapauksessa selvä. Oikeus huomioi myös Peltokankaan puolustuksen esiin nostaman seikan, että keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Juha Pylväs oli puhunut "sosiaaliturvalla loisivista elintasosurffareista" keskustan kesäkokouksessa pitämässään puheessa, mutta poliisin mukaan tässä tapauksessa kansanryhmää vastaan kiihottamisen tunnusmerkistö ei täyttynyt. Peltokankaan mukaan hänen kirjoitustaan oli tulkittu hänen edustamansa poliittisen aatteen lähtökohdista.

– Mitä epäselvemmästä rajankäynnistä on kysymys, sitä suurempi painoarvo kuuluu sananvapaudelle ja sille, että poliittisen puheen harjoittaja pystyy ennakoimaan menettelynsä rangaistavuutta -- Kun otetaan huomioon, että kyse on poliittisesta puheesta eli sananvapauden ytimessä olevasta kirjoituksesta, minkä lisäksi tahallisuuden osalta on otettava huomioon laillisuusperiaatteeen vaatimus rangaistussäännöksen ennakoitavuudesta, oikeus katsoo, että Peltokankaan kirjoitusta ei ole rikoslain tarkoittamalla tavalla pidettävä turvapaikanhakijoita ja pakolaisia panettelevana ja solvaavana, oikeus summasi.

Oikeus: Vuohipaimen ei ole alempiarvoinen muihin ammatteihin nähden

Peltokankaan toinen kirjoitus kuului näin: "Hyvää viikonloppua kaverit, seuraajat ja vihamiehet. Ajeltiin rouvan kanssa puutarhaostoksille Ylivieskan Kärkkäiselle. Ihmettelin miksi on niin hyvä ja rauhaisa mieli. Juuri tajusin, että se johtuu siitä, että täällä ei Mogadishun murretta kuule, vuohipaimenet ei meuhkaa, eikä näy ainuttakaan kamelia tai lentävää mattoa parkissa! Suomalaisuus on hyve."

Syyttäjän mukaan viittauksella vuohipaimeniin Peltokangas loi mielikuvaa siitä, että turvapaikanhakijat olisivat ihmisryhmänä alempiarvoisia ja heidän kulttuurinsa olisi kauttaaltaan jälkeenjäänyt. Oikeus oli eri mieltä.

Käräjäoikeuden mukaan Peltokankaan kirjoitus ei sinällään sisältänyt mitään arvostelua tai arvioita kirjoituksessa mainituista seikoista lukuun ottamatta kirjoituksen lopussa olevaa toteamusta siitä, että suomalaisuus on hyve.

Oikeuden mukaan syyttäjän väite oli sikälikin ongelmallinen, että se sisälsi lähtökohtaisen ajatuksen siitä, että vuohipaimenen ammatti olisi alempiarvoinen muihin ammatteihin nähden ja edustaisi jälkeenjäänyttä kulttuuria.

– Kysymys on ammattinimikkeestä, jota itsessään ei voida pitää alempiarvoisena muihin ammatteihin nähden -- selvää on, että vuohipaimenen ammatti ei ole yhtä tavallinen Suomessa kuin muualla päin maailmaa. Todennäköisesti tästä syystä Peltokangas on suomalaisuutta korostavassa kirjoituksessaan maininnut kyseisen ammatin muiden mainitsemiensa seikkojen ohella, oikeus katsoi.

Oikeuden mukaan Peltokankaan kirjoitus oli toki sävyltään sarkastinen, mutta sen perusteella ei voitu päätyä sellaiseen johtopäätökseen, että se ylittäisi sananvapauden rajan.

– Myös tahallisuutta on vaikea osoittaa tilanteessa, jossa Peltokangas on kirjoituksessaan ilman arvostelua osoittavia määreitä ja ilman viittauksia turvapaikanhakijoihin pelkästään luetellut sellaisia seikkoja, joita ei ole tullut vastaan hänen käydessään ostoksilla Ylivieskassa, oikeus katsoi.