Syyttäjä: VTV:n ex-pääjohtaja Tytti Yli-Viikari hankki virkamatkoilta saaduilla Finnair-pisteillä lentolippuja perheensä yksityismatkoille – Yli-Viikarin mukaan asiaa ei ollut tekoaikaan nimenomaisesti kielletty

Syyttäjän mukaan Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) entinen pääjohtaja Tytti Yli-Viikari on käyttänyt virkamatkoiltaan kertyneitä Finnair plus -pisteitä yksityismatkojen ja -ostosten maksamiseen. Lentoja ostettiin pisteillä arviolta yli 5 000 euron arvosta, syyttäjä kertoi.

– Suurimman osan näistä ostetuista lentolipuista on käyttänyt joku muu hänen perheestään kuin hän (Yli-Viikari) itse. Ilmeisesti ihan perheen yksityismatkoihin näitä on käytetty, syyttäjä Mari Mattila sanoi.

Helsingin käräjäoikeudessa käsiteltiin keskiviikkona Yli-Viikaria vastaan pisteasiassa nostettuja syytteitä virkavelvollisuuden rikkomisesta ja maksuvälinepetoksesta. Yli-Viikari kiistää syytteet.

Yli-Viikarin puolustus painotti päivän aikana useasti, että kyse on henkilökohtaisesta pistetilistä, jonka pisteet eivät kuulu työnantajalle.

– On selvää, että pisteet ovat olleet Yli-Viikarin henkilökohtaisella pistetilillä, mutta se, että ne ovat siellä, ei muuta niitä hänen henkilökohtaiseksi varallisuudekseen, syyttäjä sanoi loppulausunnossaan.

"Erittäin epäonnistunut vertaus"

Syyttäjä esitti vertauksena, että jos työnantajan pankkitililtä siirretään rahaa työntekijän pankkitilille johonkin käyttötarkoitukseen, ei työntekijän ole sallittua käyttää niitä johonkin muuhun tarkoitukseen.

– Tai jos työnantaja on ostanut välineitä, joita työntekijä saa viedä kotiinsa, ne eivät varmasti muutu silloin työntekijän omaisuudeksi, niin että työntekijä saisi ne esimerkiksi myydä.

Yli-Viikarin puolustuksen mukaan vertaus oli "erittäin epäonnistunut", koska tässä tapauksessa työnantajan tililtä ei ole siirretty työntekijän henkilökohtaiselle tilille mitään vaan lentopisteitä on kertynyt Finnairin ja yksityisen henkilön välisen sopimuksen mukaisesti.

Puolustus myös huomautti loppulausunnossaan, ettei virasto voi vastaanottaa tai käyttää pisteitä, koska työntekijä ei voi henkilökohtaiselta tililtään niitä lahjoittaa. Syyttäjän mukaan sillä ei ole merkitystä, onko pisteitä voitu hyödyntää.

– Kyse on työnantajan omaisuudesta, ja työnantaja määrittää mitä sille tapahtuu, syyttäjä sanoi.

Syyttäjän mukaan ohjeistukset asiassa ovat olleet yksiselitteiset. Hänen mukaansa kaikissa asiasta annetuissa määräyksissä todetaan, että viraston maksamista matkoista kertynyt etu kuuluu työnantajalle.

– Finnairin säännöissähän nimenomaisesti todetaan, että jos työnantaja on maksanut tämän matkan, niin etuja hyödynnettäessä on noudatettava työnantajan antamia määräyksiä ja ohjeita.

Yli-Viikari: Pisteiden kerryttämisestä ei tietoista päätöstä

Yli-Viikaria kuultiin oikeudessa iltapäivällä. Yli-Viikari kertoi, että hänen kanta-asiakasnumeronsa liittäminen matkustajaprofiiliin tapahtui matkatoimiston aloitteesta. Asia sai alkunsa, kun pääjohtajana toimineen Yli-Viikarin olisi pitänyt päästä eräälle lennolle alkuvuodesta 2016, mutta lento oli täynnä.

– Matkatoimisto pyysi viraston assistenttipalveluiden kautta minun asiakasnumeroani, jotta saisin etuoikeuden sille lennolle, kun sinne jonotettiin, Yli-Viikari kertoi.

– Siinä yhteydessä matkatoimisto liitti asiakasnumeron matkustajaprofiiliini. Sen jälkeen virkamatkoistani, jotka assistenttipalvelu tilasi matkatoimistosta, kertyi pisteitä henkilökohtaiselle tililleni, kuten henkilökohtaisistakin ostoista.

Yli-Viikari kertoi, ettei tämän jälkeen kiinnittänyt huomiota siihen, mistä ja mitä pisteitä hänen kanta-asiakastililleen tuli.

– En missään nimessä ole tehnyt mitään tietoista päätöstä, että lähden kerryttämään pisteitä, Yli-Viikari sanoi.

Syyttäjä kysyi Yli-Viikarilta, oliko hänellä tekoaikana käsitys, että virkamatkoista kertyneitä pisteitä voisi käyttää yksityisostoksiin.

– Tekoaikana asiaa ei ole nimenomaisesti kielletty, Yli-Viikari sanoi.

Yli-Viikarin puolustuksen mukaan kaikki Finnair plus -tilit ovat henkilökohtaisia eikä VTV:llä ole virastotiliä.

– Silloin, kun olen liittänyt matkatoimistomme matkustajaprofiiliin kanta-asiakkuuteni, ei mikään ohjeistus kieltänyt, etteikö henkilökohtaista jäsenkorttia olisi voinut antaa, koska nimenomaan kaikki Finnairin kanta-asiakastilit ovat henkilökohtaisia, Yli-Viikari sanoi aiemmin.

"Yhden virkkeen lisääminen olisi selkeyttänyt"

Iltapäivällä oikeudessa kuultiin myös VTV:n johtajaa Mikko Koirasta, joka toimi vuosien 2016–2019 aikana hallintojohtajana. Koiranen on syytettynä virkarikosjutun sopimushaarassa, mutta lentopisteasiassa hän on todistajana.

Koirasen mukaan hänelle syntyi virkamiesvuosiensa aikana käsitys, ettei pisteitä saisi käyttää omaksi hyödykseen, mutta asia ei ollut noussut virastossa esille kyseisestä näkökulmasta.

Koirasen mukaan säännöissä tai ohjeissa pisteiden käyttämistä ei kuitenkaan ollut suoraan kielletty ennen kuin vasta tänä vuonna tulleessa ohjeessa.

– Syksyn aikana olen katsellut, että on aika erikoista, että yhden virkkeen lisääminen sinne olisi selkeyttänyt koko asian, mutta jostain syystä sitä ei ole sinne laitettu, Koiranen sanoi.

16 lentoa ja kolme tax free -ostosta

Yli-Viikarilla on Finnairilta ja VTV:ltä saatujen tietojen perusteella kertynyt virkamatkoilta maaliskuusta 2016 maaliskuuhun 2020 tehdyistä 117 virkamatkasta reilut 501 400 palkintopistettä. Pisteillä voi ostaa muun muassa uusia lentoja ja tehdä tax free -ostoksia.

Vuosina 2018–2020 Yli-Viikarille kertyi syyttäjän mukaan pisteitä myös henkilökohtaisista ostoista. Kaikki pisteet on kerätty samalle tilille.

Laskelman mukaan palkintopisteitä lunastettiin helmikuun puolivälin 2018 ja elokuun puolivälin 2020 aikana reilut 515 100, syyttäjä kertoo. Niillä hankittiin 16 lentoa ja kolme tax free -ostosta.

Virkamatkoista kertyneiden palkintopisteiden, jotka käytettiin yksityismatkojen ja -ostosten tekemiseen, laskennallinen arvo oli syyttäjän mukaan reilut 5 900 euroa. Finnairilta saatujen tietojen mukaan virkamatkoilta kertyneillä pisteillä maksettujen lentolippujen arvo olisi ollut lähes 5 400 euroa, jos ne olisi ostettu rahalla.

Syyttäjän mukaan kyseisistä palkinnoista yhdeksän lunastettiin pelkillä virkamatkoilla kertyneillä palkintopisteillä. Muihin palkintoihin käytettiin virkamatkoista kertyneiden pisteiden lisäksi joko yksityisostoista kertyneitä lentopisteitä tai siirrettyjä lentopisteitä tai molempia.

Yli-Viikarin puolustuksen mukaan on käytännössä mahdotonta eritellä, mitä pisteitä käytetään mihinkin.

Syyttäjä: Yli-Viikari tiesi seurantajärjestelmän puuttuvan

Syyttäjän mukaan VTV on muissa virastoissa tekemissään tarkastuksissa kiinnittänyt huomiota siihen, että lentopisteiden käyttöä ei valvota, vaikka etu VTV:n mukaan kuuluu työnantajalle. Asiasta on syyttäjän mukaan toimitettu raportti pääjohtajana toimineelle Yli-Viikarille vuonna 2016.

Sama asia on syyttäjän mukaan todettu VTV:n sisäisen tarkastuksen raportissa.

– Eli Yli-Viikarin johtama organisaatio opastaa muita organisaatioita, että etu kuuluu työnantajalle ja valvontaan tulisi kiinnittää huomiota, syyttäjä sanoi.

– Tämä tieto Yli-Viikarilla on ollut. Pääjohtajana hän tietää asian ja että seurantajärjestelmä puuttuu.

Syyttäjän mukaan Yli-Viikari alkoi käyttää pisteitä alkuvuodesta 2018 sen sijaan, että olisi luonut seurantajärjestelmän.

Sopimusasiaa puitu käräjillä

Ennen keskivikkoa Yli-Viikarin virkarikosoikeudenkäynnissä käsiteltiin Yli-Viikaria vastaan nostettua syytettä törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä. Syyte koskee sopimusta, jolla VTV:n ylitarkastajalle maksettiin kaksi vuotta palkkaa ilman työvelvoitetta ennen eläkkeelle jäämistä.

Virkasuhteen päättämissopimuksen vuoksi syytteessä on myös sopimuksen tekoaikaan hallintojohtajana toiminut Mikko Koiranen. Myös häntä syytetään törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä. Molemmat kiistävät syytteen.

Syyttäjä vaatii Yli-Viikarille ehdollista vankeusrangaistusta törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä, virkavelvollisuuden rikkomisesta ja maksuvälinepetoksesta.

– Syyttäjä on arvioinut virkasopimuksen osalta, että se olisi vähintään kahdeksan kuukautta ehdollista vankeutta ja tämän pisteasian osalta kolme kuukautta, syyttäjä Mattila kertoi.

Lisäksi syyttäjä vaatii, että Yli-Viikari tulee tuomita viralta pantavaksi pääjohtajan virasta, josta eduskunnan täysistunto jo irtisanoi hänet kesällä. Syyttäjä vaatii Yli-Viikarin viraltapanoa myös VTV:n ylijohtajan virasta, jos tämä tuomitaan tahallisesta rikoksesta vankeuteen.

Jos Koiranen tuomitaan törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä, vaatii syyttäjä hänelle viidestä seitsemään kuukautta ehdollista vankeutta ja viraltapanoa suoraan lain nojalla. Jos Koiranen tuomitaan lievemmästä kuin törkeästä tekonimikkeestä, ei viraltapanoa vaadita.

Käräjäoikeuden on määrä antaa tuomio sekä sopimus- että pisteasiassa tammikuun lopulla.

Molemmat pidätetty viroistaan

Yli-Viikari ja sittemmin viraston lakiasiainjohtajaksi siirtynyt Koiranen pidätettiin viroistaan huhtikuussa rikosepäilyjen takia.

Kesäkuun lopulla eduskunnan täysistunto irtisanoi Yli-Viikarin. Se katsoi, että luottamus Yli-Viikarin edellytyksiin ja kykyyn toimia VTV:n pääjohtajana oli kokonaisuutena arvioiden romahtanut hänen toimintansa vuoksi.

Yli-Viikari on valittanut virasta pidättämisestään sekä irtisanomisestaan Helsingin hallinto-oikeuteen. Myös Koiranen on valittanut virasta pidättämisestään.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut

Ruokapaikka