Hallitus esittää "rokotepakkoa" sote-työntekijöille – työntekijällä olisi jatkossa oltava suoja koronaa vastaan rokotusten tai sairastetun taudin kautta

Hallitus esittää tartuntatautilakiin uutta pykälää, jonka mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöltä voitaisiin vaatia koronavirusrokotetta.

Pykälän mukaan sote-työnantajalla on velvollisuus huolehtia, ettei henkilöstö aiheuta hoidettaville koronavirustartuntavaaraa. Työnantaja voisi vain erityisestä syystä käyttää asiakkaiden ja potilaiden kanssa työskentelyyn henkilöä, jolla ei ole riittävää suojaa koronatautia vastaan rokotusten tai sairastetun taudin kautta.

– Tavoitteena on suojata erityisesti covid-19-taudin vakaville seurauksille alttiiden, sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita käyttävien asiakkaiden ja potilaiden henkeä ja terveyttä, perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) kertoi tiedotustilaisuudessa keskiviikkona.

Rokotuksen voisi välttää lääketieteellisestä syystä. Tällöin hän voisi työskennellä aina enintään 72 tuntia aikaisemmin otetun negatiivisen koronatestituloksen kanssa.

Kiurun mukaan uutta pykälää käsitellään hänen tietojensa mukaan eduskunnassa todennäköisesti huomenna.

Säännös tulisi voimaan kuukauden siirtymäajalla, jotta sote-työnantajat pystyisivät järjestämään palvelut asianmukaisiksi ja rokottamaton henkilökunta voisi ottaa rokotteet. Säännös olisi voimassa väliaikaisesti ensi vuoden loppuun asti.

Koskee myös muita lähikontakteja, kuten siivoajia

STM:n mukaan tartuntatautilakiin esitettävä uusi pykälä ei koske pelkästään sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöstöä. STM:n lakimies Mirka-Tuulia Kuoksan mukaan velvoite voi koskea myös muita tartuntariskin aiheuttavia lähikontakteja sote-palveluissa, esimerkiksi potilashuoneen siivoojaa sekä kotihoidon työntekijöitä. Velvoite koskisi myös sote-alalla työskenteleviä opiskelijoita.

Kuoksan mukaan on mahdotonta arvioida tarkkaa lukumäärää siitä, kuinka isoa joukkoa säännös koskee. Säännös koskee laaja-alaisesti sote-alalla työskenteleviä ja arviointi liittyy myös siihen, että mitkä henkilöt aiheuttavat riskin, Kuoksa lisää.

Henkilöstön tulee esittää todistus koronarokotteista tai sairastetusta koronataudista. Työnantajalla olisi oikeus käsitellä työntekijöiden koronarokotussuojaa tai sairastettua koronatautia koskevia terveystietoja.

Jos työntekijällä ei ole täyttä rokotussarjaa, aiemmin sairastettua koronatautia tai negatiivista koronatestitulosta, olisi työnantajan tarjottava muuta työsopimuksen mukaista tai muuta sopivaa työtä. Jos sopivaa työtä ei ole tarjolla tai työntekijä ei suostu vastaanottamaan sitä, työnantajalla ei olisi palkanmaksuvelvollisuutta työnteon estymisen ajalta, ellei toisin ole sovittu.

Pohdinnassa myös mahdollinen riski henkilöstöpulast a

Kiuru kertoo olleensa huolissaan siitä, riittääkö hoitohenkilökunta uuden lakipykälän myötä. Hänen mukaansa on kuitenkin yksinkertaista sanoa, että tästä aiheutuisi henkilöstöpula.

– Meillä on jatkuvasti työntekijöitä pois töistä nimenomaan altistumisvaarojen takia. Tilanne on se, että nykyisessä järjestelmässä tautia tulee myös sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Myöskin sote-palveluiden piirissä tätä tartuntavaaraa on.

Kiurun mukaan kysymys on ihmisten oikeudesta elämään sote-palveluissa. Hän ennakoi, että myös eduskunnassa punnitaan tätä oikeutta sekä henkilöstövajetta.

– Erityisen haasteellinen tilanne on vanhustenhuollossa, jossa olemme menettäneet ihmishenkiä siksi, että tartunta on tullut ympärivuorokautisen hoivan piiriin, Kiuru sanoi.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut

Ruokapaikka