Hallitus esittää avioliittolakiin muutosta, jonka nojalla pakottamalla solmittu avioliitto voidaan purkaa kumoamalla. Esityksen mukaan kumoamisen oikeudelliset vaikutukset ovat samat kuin avioerossa, mutta siviilisääty palautuu siihen, joka aviopuolisolla oli ennen pakkoavioliittoa.
– Tämä muutos on tärkeä viesti siitä, että oikeusjärjestyksemme ei hyväksy pakottamalla solmittua avioliittoa. Muutos turvaa avioliittoon pakotetun henkilön ja mahdollisten lasten oikeudet, mutta avioliittoon pakotettu ei ole siviilisäädyltään eronnut, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) sanoo tiedotteessa.
Kumoamista koskevan hakemuksen tekemiselle ei olisi esityksen mukaan määräaikaa, eikä sen käsittelystä tuomioistuimessa perittäisi hakemusmaksua. Tällä tavoin halutaan parantaa avioliittoon pakotetun henkilön mahdollisuuksia viedä asia tuomioistuimeen.
Hallituksen esitystä valmisteltaessa tutkittiin myös vaihtoehtoa mahdollistaa avioliiton mitätöinti. Kumoaminen antaa avioliittoon pakotetulle kuitenkin paremman aseman ja oikeudet. Avioliiton mitätöiminen poistaisi kaikki avioliittoon kytkeytyvät oikeudet taannehtivasti. Avioliiton kumoaminen taas turvaa avioliitosta syntyneiden lasten oikeuden perintöön ja elatusapuun.
Nykyisin avioliitto voi purkautua joko avioeron tai puolison kuoleman vuoksi.
Ulkomailla alaikäisenä solmitut liitot syyniin
Lakiesitykseen esitetään myös täsmennystä ulkomaisen avioliiton tunnustamista koskevaan sääntelyyn. Jatkossa ulkomailla alle 18-vuotiaana solmittu avioliitto tunnustettaisiin vain erityisestä syystä, jos toinen puolisoista on asunut avioliiton solmimishetkellä Suomessa.
Pakkoavioliittojen luonteesta tai määrästä ei Suomessa ole tarkkaa tietoa tai tilastoja. Usein kyseessä on ollut ulkomailla solmituista ja ulkomaalaisten välillä solmituista pakkoavioliitoista, jotka tulevat Suomessa esille esimerkiksi turvapaikanhakumenettelyssä. Toisinaan on kyse siitä, että maahanmuuttajataustainen nuori lähetetään ulkomaille ja naitetaan ulkomailla asuvan henkilön kanssa.
Kolmas hallituksen esityksessä nimetty esimerkki ovat tapaukset, joissa Suomessa asuva Suomen kansalainen solmii avioliiton ulkomaalaisen naisen kanssa. Avioliitto solmitaan ensin yhteisymmärryksessä, mutta tosiasiassa ulkomaalainen vaimo joutuu seksuaalisesti ja taloudellisesti hyväksikäytetyksi. Uhkailun ja alistamisen seurauksena naisella ei ole tosiasiallisia mahdollisuuksia erota.
Suomessa ei ole erillistä rikosnimikettä pakkoavioliitolle, mutta oikeusministeriössä selvitetään tarvetta täsmentää pakkoavioliiton rangaistavuutta koskevaa sääntelyä. Nykyisin avioliittoon pakottamiseen voidaan olosuhteista riippuen soveltaa muun muassa ihmiskauppaa tai pakottamista koskevia rikoslain säännöksiä.
Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. Pakkoavioliittoja koskeva muutoshanke on kirjattu hallitusohjelmaan.