Itävallan ulkoministeri Alexander Schallenberg nimitettiin maan uudeksi liittokansleriksi maanantaina, kun hänen edeltäjänsä Sebastian Kurz joutui eroamaan lauantaina korruptioskandaalin vuoksi.
Itävallan presidentti Alexander Van der Bellen sanoi Schallenbergin nimityksen jälkeen, että maan hallituksella on nyt suuri vastuu luottamuksen palauttamisessa.
Kurz jatkaa kuitenkin yhä keskustaoikeistolaisen kansanpuolue ÖVP:n johdossa. ÖVP ja sen hallituskumppani vihreät toivovat pääsevänsä skandaalista eteenpäin, ja hallitus pyrkii jatkamaan toimikautensa loppuun eli vuoteen 2024 asti.
Skandaaleja vuodesta toiseen
Viime vuosien julkinen kuva Itävallasta näyttää siltä, että maa on ajautunut poliittisiin skandaaleihin vuodesta toiseen.
– Itävalta ei ole kuin pohjoismaat, jotka ovat aina kärkikymmenikössä, kun verrataan vähiten korruptoituneita valtioita. Itävalta keikkuu sijoilla 15. Mistä se johtuu? kysyy Turun yliopiston poliittisen historian lehtori, dosentti Heino Nyyssönen ja vastaa:
– Jos vertaa poliittista kulttuuria tai geopolitiikkaa, siinä on naapurissa huomattavasti korruptoituneempia valtioita. Kun kuulin uutisen (Kurzista), niin se jotenkin huvitti. Tämä ei olisi uutinen, jos se tapahtuisi Unkarissa. Voisi sanoa, että tämäntyyppiset toimintatavat näyttävät leviävän ja se on yksi syy, Nyyssönen jatkaa.
Nyyssönen lisää, että Itävalta on perinteisesti ollut korporatiivinen yhteiskunta, jossa on ollut hyvä veli- verkostoja aiemminkin.
– Se tietysti on ihmeellistä ja kummallista, miksi tämä tapahtui juuri nyt. Siihen minulla ei ole vastausta. Tämä on ollut vähän enemmän maan tapa, Nyyssönen sanoo.
Eron taustalla peukaloidut mielipidemittaukset
Mistä siis on kyse? Siitä, että Kurzin ja hänen liittolaistensa epäillään ostaneen useana vuonna peukaloituja mielipidemittauksia, jotka ovat olleet Kurzille suosiollisia. Die Pressen mukaan mittaukset olisi maksettu valtiovarainministeriöistä valelaskuilla. Lisäksi Kurzilla epäillään olleen Österreich-iltapäivälehden kanssa sopimus, joka julkaisi peukaloituja mittaustuloksia maksua vastaan.
Helsingin yliopiston yliopistotutkija, dosentti, Emilia Palonen kertoo, että Itävallassa puolueiden rooli mediassa on ollut perinteisesti hyvin vahva.
– Lehdillä on myös poliittiset painopistealueet, ja iltapäivälehdet olivat 2005 erityisen vahvasti tukemassa oikeistopopulistista vapauspuolue FPÖ:tä. Media on Itävallassa poliittisesti suuntautunutta. Aika moni itävaltalainen ostaa iltapäivälehtiä. Muuta mediaa ei välttämättä seurata, vaikka laatulehtiäkin on. Lehtien välittämillä sanomilla on merkitystä politiikassa, Palonen kertoo.
Palonen vertaa Itävallan tilannetta sen naapurimaa Unkariin, jossa media ja julkinen keskustelu olivat politisoituneita ennen pääministeri Viktor Orbania.
– Joka kerta kun mielipidemittaus tulee ulos Unkarissa, pitää katsoa kenen tekemä mittaus on kyseessä, jotta voi suhteuttaa, mitä se kertoo politiikasta. Jos se ei ole läpinäkyvää, se on tietenkin ongelma. Mielipidemittauksilla politikoiminen on ollut osa unkarilaisdemokratiaa. Piirteitä tästä on ympäri Eurooppaa. Itävallassa politiikka on ollut enemmän rakenteissa, Palonen sanoo.
Kurzin tavoite voittaa seuraavat vaalit
Schallenbergin nimityksen jälkeen Itävallassa jatketaan aiemman sinivihreän koalition voimin. Nyyssösen mukaan viittauksia uusiin vaaleihin ei ole ollut. Mikään tuskin kuitenkaan muuttuu maassa.
– Vaikka sukupolvet vaihtuvat, se ei näytä olevan mikään ratkaisu. Kurzia markkinoitiin uudenlaisena sujuvasanaisena, jopa sliipattuna oikeistopoliitikkona. Näyttää siltä, että hän on hyvin nopeasti oppinut maan tavat. Se on ilmiö, joka näkyy laajemminkin alueella ja tällaisten asioiden kitkeminen vie tietysti paljon aikaa, Nyyssönen sanoo.
Kurz jätti liittokanslerin paikan, mutta jatkaa kansanpuolueen eli ÖVP:n johtajana ja nousee puolueen ryhmänjohtajaksi parlamentin alahuoneessa. Nyyssönen arvioi, että jatkamalla puolueen johdossa Kurz pyrkii voittamaan seuraavat vaalit.
– Hän pyrkii voittamaan tai pelastamaan kaiken sen, mikä on vielä pelastettavissa. En näe tätä kansanpuolueen loppuna. Itävalta on vahvasti ollut pitkään kaksipuoluejärjestelmä, eli siellä on tasavahvat ryhmittymät, sosiaalidemokraatit ja kansanpuolue. Tämä on pelkkää spekulaatiota, mutta hieman epäilen, että kansanpuolue romahtaisi tämän seurauksena, Nyyssönen lisää.
Puolueiden ohella Itävalta on muutenkin vahvasti kahtia jakautunut. Esimerkiksi media, pankit ja vakuutusyhtiöt ovat vahvasti jakautuneet sosiaalidemokraattiseen tai konservatiiviseen leiriin. Palosen mukaan ihmiset valitsevat palveluita sen perusteella kummassa leirissä ne ovat. Nyyssönen muistuttaa, että jako menee myös siinä, että maaseutu on vahvasti konservatiivinen ja punaisesta Wienistä on puhuttu hyvin pitkään.
Pelko kahtiajaon murenemisesta ajoi liehittelemään oikeistopopulisteja
Palonen näkee, että vahva kahtiajakautuminen ja pelko sen murentumisesta ajoi Kurzin liehittelemään oikeistopopulistisilla teemoilla, joita vapauspuolue FPÖ on pitänyt esillä.
– Näiden kahden puolueen valta on ollut vahva, ja Kurzin näkökulmasta hänen on pitänyt tehdä kaikkensa, ettei se murene ja synny tilannetta, jossa oikeistopopulistit ottavat liikaa tilaa. Viime vuosina Kurzin johdolla ÖVP alkoi matkia FPÖ:ta tyylillisesti. Puolueella on ollut sisällöllisesti hyvin tiukka asenne maahanmuuttoon ja Eurooppa-myönteisyys vaihtui kriittisyydeksi, Palonen huomauttaa.
FPÖ on Euroopan vanhimpia populistisia puolueita, joka on edesmenneen Jörg Haiderin perustama. Puolue ajautui viimeisimpään skandaaliin 2019, kun puheenjohtaja Heinz-Christian Strachesta vuodettiin julkisuuteen Ibizalla salaa kuvattu video. Siinä Strache näyttää olevan valmis ottamaan vastaan lahjuksia venäläisen oligarkin sukulaisena esiintyneeltä naiselta.
----
Lähteenä myös uutistoimisto AFP