Tukholmassa julkistetaan tänään tämän vuoden Nobelin kemian palkinnon saaja.
Voittajaksi on etukäteen veikkailtu koronarokotteissa käytettävän mrna-teknologian kehittäjiä.
Mahdollisia palkittavia voisivat ennakkoarvioiden mukaan olla unkarilainen biokemisti Katalin Kariko ja yhdysvaltalainen immunologi Drew Weismann, joiden työ toimi perustana Pfizerin ja Biontechin sekä Modernan kehittämille rokotteille. Myös kanadalainen Pieter Cullis on tehnyt tärkeää työtä mrna-teknologian parissa.
Pandemiaan kytkeytyvää teknologiaa uumoiltiin aiemmin myös lääketieteen palkinnon saajaksi. Lääketieteen Nobel myönnettiin kuitenkin lämpötila- ja kosketusreseptorien tutkijoille.
Analytiikkayritys: Nobel-tasolla yli 70 tutkijaa
Analytiikkayritys Clarivate ylläpitää listaa Nobel-palkinnon mahdollisista voittajista. Yrityksen mukaan kemian Nobel-palkinnon vaatimalla tasolla on yli 70 tutkijaa. Listalle voi päästä tutkija, jonka artikkeliin tai julkaisuun on viitattu vähintään 2 000 kertaa.
Clarivaten listan perusteella kemian palkinto voisi mennä esimerkiksi kudosteknologiaa tutkineille yhdysvaltalaisille Cato Laurencinille, Kristi Ansethille tai Robert Langerille. Langer on kehittänyt teknologioita, joiden avulla lääkeainetta voidaan viedä suoraan sairaisiin kudoksiin ilman neuloja tai muita invasiivisia toimenpiteitä.
Kunnian voisivat saada myös dna:n sekvensoinnin tutkijat. Nykyaikaisella dna-sekvensoinnilla geneettinen kartoitus on merkittävästi nopeutunut ja se on aiempaa halvempaa.
Mahdollisia palkittavia voisivat olla myös esimerkiksi nanokristallien, metalli-orgaanisten runkorakenteiden tai vapaiden radikaalien tutkijat.
Viime vuonna palkittiin geenisakset
Viime vuonna Nobelin kemian palkinnon saivat ranskalainen Emmanuelle Charpentier ja yhdysvaltalainen Jennifer Doudna geenimuokkauksen kehittämisestä. Tutkijat kehittivät geenisaksiksi (CRISPR/Cas9) kutsutun menetelmän, jonka avulla ihmisten, eläinten tai kasvien perimää on mahdollista muuttaa hyvin tarkasti lisäämällä tai poistamalla siitä jaksoja.
Vuonna 2019 palkinto myönnettiin litiumioniakun kehittäjille. Sen saivat yhdysvaltalainen John B. Goodenough, brittiläinen M. Stanley Whittingham ja japanilainen Akira Yoshino.
Torstaina vuorossa kirjallisuus
Nobel-viikko alkoi maanantaina lääketieteen palkinnon saajan julkistamisella. Palkittavat ovat tutkineet lämpötila- ja kosketusreseptoreita.
Tiistaina kerrottiin, että fysiikan Nobel-palkinto menee ilmastomallien ja satunnaisilta vaikuttavien ilmiöiden tutkijoille.
Kirjallisuuspalkinnon vuoro on torstaina, ja perjantaina Oslossa paljastetaan Nobelin rauhanpalkinnon saaja. Taloustiede päättää Nobel-palkintojulkistusten sarjan ensi viikon maanantaina.