Lähes 70 000 jätti menemättä – Yhä harvempi nainen osallistuu tärkeään syöpäseulontaan

Kahden vuoden välein 50–69-vuotiaat naiset saavat kutsun maksuttomaan rintasyövän seulontaan. Arkisto/Risto Aalto

Sirpa Repo

Ennen lähes 90 prosenttia kutsutuista naisista kävi seulontamammografiassa, mutta osuus on nykyään hieman yli 80 prosenttia. Syitä muutokselle ei tiedetä.

Vuonna 2019 lähes 70 000 kutsun saanutta naista ei käynyt maksuttomassa syöpäseulonnassa.

Tiedot selviävät juuri julkaistusta Suomen Syöpärekisterin rintasyöpäseulonnan vuosikatsauksesta.

– Seulontaohjelmaan osallistumisessa on melko paljon eroja alueiden ja väestöryhmien välillä. Osallistumisaktiivisuutta pitäisi pystyä parantamaan erityisesti niillä alueilla, joilla se on vähäistä, sanoo tiedotteessa tilastotieteilijä Milla Lehtinen Suomen Syöpärekisteristä.

Rintasyövän seulontaan osallistuttiin vuonna 2019 kaikkein vähiten Uudellamaalla (76 prosenttia) ja eniten Ahvenanmaalla (87 prosenttia). Isoissa kaupungeissa osallistumisen tiedetään olevan heikompaa kuin muualla Suomessa.

Uudenmaan lukua laski myös se, että matalin osallistumisaste oli edellisvuosien tapaan Helsingissä, jossa seulontoihin osallistui vain 74 prosenttia kutsutuista.

Kaikkien muiden sairaanhoitopiirien alueella Uuttamaata lukuun ottamatta osallistumisprosentti oli yli 82.

Vuosikatsauksen mukaan ero osallistumisessa kasvoi huolestuttavaksi väestöryhmien välillä.

Työelämän ulkopuolella olevat kuten opiskelijat, työttömät ja eläkeläiset jättivät useammin seulonnan väliin kuin työelämässä olevat naiset. Osallistuminen vaihteli työelämä ulkopuolella olevien 61 prosentin ja työelämässä olevien 87 prosentin välillä.

– Jatkotutkimuksiin ohjatuissa, erikoissairaanhoidon lähetteen saaneissa ja rintasyöpälöydöksissä oli kuitenkin vain pieniä eroja näiden väestöryhmien välillä, Lehtinen toteaa.

Myös koulutusasteella näyttää olleen vaikutusta seulontaan osallistumiseen. Mitä korkeampi koulutusaste, sitä yleisempää oli mennä seulontaan.

Edellisvuosien tapaan alhaisin osallistumisprosentti oli Helsingissä, jossa seulontoihin osallistui vain 74 prosenttia kutsutuista. Arkisto/Tuija Pauhu

Suomen Syöpärekisteri keräsi rintasyöpäseulonnan vuosikatsaukseen ensimmäistä kertaa tietoja myös seulonnan ulkopuolisista mammografioista.

– Tietojemme perusteella seulonnan ulkopuolinen kuvantaminen on yleisintä juuri ennen seulontaikää eli 45–49-vuotiailla ja heti seulontaiän jälkeen eli 70–79-vuotiailla. Näyttääkin siltä, etteivät seulonnan ulkopuoliset kuvantamistutkimukset kohenna mammografioiden peittävyyttä seulonnan kohdeiässä eivätkä tasoita alueellisia tai väestöryhmien välisiä eroja, tutkimusjohtaja Ahti Anttila Suomen Syöpärekisteristä arvioi.

Hän toteaa, että ohjelman ulkopuolisia kuvantamistutkimuksia tehdään pääasiassa oireiden perusteella, rintasyövän hoidon jälkeisessä seurannassa tai perinnöllisen rintasyöpäriskin takia. Lisäksi oireettomia naisia saatetaan kuvata seulontaluonteisesti.

– Säteilylaki edellyttää, että mammografiaan tarvitaan erityinen kirjallinen perustelu, jos tutkimus tehdään oireettomalle. On mahdollista, että ulkopuolisen kuvantamisen määrä vähenee jatkossa. Ultraäänitutkimuksiin säteilylaki ei kuitenkaan vaikuta.

Tietoja seulonnan ulkopuolisista tutkimuksista pyritään jatkossa keräämään rutiininomaisesti osaksi joukkotarkastusrekisteriä. Niiden perusteella tehdään tutkimuksia ulkopuolisen kuvantamisen laajuudesta ja merkityksestä rintasyöpäseulonnan vaikuttavuuteen.

Fakta

Rintasyövän seulonta

Kutsun saavat 50–69-vuotiaat naiset kahden vuoden välein. Seulontaohjelmassa lähetettiin vuonna 2019 kaikkiaan 369 000 kutsua.

Seulontaan osallistui 301 000 naista eli 82 prosenttia kutsutuista.

Suomessa todetaan vuosittain noin 5 000 rintasyöpää, joista puolet seulontaikäisillä. Kaikista rintasyövistä noin kolmannes löytyy seulonnassa.

Seulontaan osallistuminen varhentaa erityisesti hitaasti kasvavien rintasyöpien toteamista.

Suomessa rintasyöpään kuolee vuodessa noin 880 naista.

Soteuudistuksen myötä ensi vuoden alusta syöpäseulontojen järjestämisvastuu on kuntien ja kuntayhtymien sijasta 21 hyvinvointialueella ja Helsingin kaupungilla.

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka