THL:n selvitys: Lakiin sidotun vanhuspalveluiden henkilöstömitoituksen alittaa 10 prosenttia ympärivuorokautisista yksiköistä, osa ei pääse edes edellisen vuoden velvoitteeseen

Keskeiseksi ongelmaksi vanhuspalveluissa on THL:n mukaan noussut se, että ammattihenkilöstöä on vaikea saada. ANNI REENPÄÄ / LEHTIKUVA

Viivi Salminen / STT

Vanhuspalveluissa ei täytetä edelleenkään lain velvoittamaa ympärivuorokautisen hoidon henkilöstömitoitusta, ja ensi vuonna voimaan tulevan uuden mitoituksen alittaa tällä hetkellä noin 40 prosenttia yksiköistä.

Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) tuoreen selvityksen mukaan tämän vuoden toukokuussa vanhuspalvelujen lakisääteisen mitoituksen alitti 10 prosenttia ympärivuorokautisen hoidon toimintayksiköistä.

Ympärivuorokautisen hoidon yksiköistä 158 alitti lakisääteisen mitoituksen, joka oli seuranta-aikana 0,55 työntekijää asiakasta kohti. Osa yksiköistä ei ollut vielä toukokuussa saavuttanut edes vuoden 2020 mitoitusrajaa, joka oli 0,5. Näitä yksikköjä oli 53.

"Henkilömäärä on noussut, mutta ihmisiä oli palkattu lähinnä avustaviin tehtäviin"

Selvityksen mukaan niiden yksiköiden määrä oli noussut, jotka eivät kyenneet täyttämään lain edellyttämää mitoitusta. Vuoden 2020 marraskuun seurannassa lakisääteisen minimimitoituksen alitti kuusi prosenttia yksiköistä.

THL:n johtava asiantuntija Sari Kehusmaa sanoo, että aineiston perusteella näyttää siltä, että koko maan tasolla yksiköillä on jonkin verran vaikeampi rekrytoida lisää henkilöstöä.

– Henkilömäärä on noussut, mutta ihmisiä oli palkattu lähinnä avustaviin tehtäviin eli ammattihenkilöstön työtä helpottamaan. Sen sijaan lähi- ja sairaanhoitajien määrä ei ole lähtenyt nousuun toivotusti, Kehusmaa sanoo.

Marraskuussa 90 prosenttia toimintayksiköistä ilmoitti, että heillä on vähintäänkin ajoittain vaikeuksia saada rekrytoitua ammattihenkilöstöä.

– Toukokuussa meillä ei ole vastaavaa tietoa kysytty. Tulosten perusteella oletettavasti tilanne ei ole ainakaan sitten helpottanut, koska isompi määrä yksiköitä on niitä, jotka eivät sitä mitoitusvaadetta pystyneet toteuttamaan.

Henkilöstön käyttöön etsitty joustoja

THL:n mukaan keskeiseksi ongelmaksi vanhuspalveluissa on noussut ammattihenkilöstön vaikea saatavuus. Kehusmaa sanoo, että seuranta-aineiston perusteella näyttää siltä, että yksiköt ovat ottaneet kahdenlaista strategiaa. Toinen on se, että on palkattu henkilöstöä, jota on ollut saatavilla eli avustavaa henkilöstöä, jolla mitoitusta on pystytty kohentamaan, kun hoitohenkilöstö pystyy keskittymään hoitotyöhön.

– Tämä liikkumavara alkaa kuitenkin olla poiskulutettu. Sillä tavoin siihen lopulliseen 0,7:n tavoitteeseen ei pääse, Kehusmaa sanoo.

Toinen strategia aineiston mukaan on se, että niin sanottujen hybridiyksiköiden määrä näyttää olevan nousussa. Hybridiyksikössä kaikki asukkaat eivät ole raskaan tehostetun palveluasumisen asiakkaita, vaan samassa yksikössä on kevyen palveluasumisen asiakkaita ja raskaan palveluasumisen asiakkaita.

– Näyttää siltä, että tällaisella palvelutuotantomallilla etsitään joustoa henkilöstön käyttöön, Kehusmaa sanoo.

Rekrytointiongelmat voivat jatkuessaan THL:n mukaan johtaa siihen, että yksiköt laskevat asiakasmääriään, jotta mitoitus saavutetaan. Jos tilanne menee tähän, ympärivuorokautista hoitoa saa entistä harvempi asiakas.

THL:n seurannan mukaan valtakunnallista asiakaspaikkojen laskua ei kuitenkaan havaittu, mutta ilmiötä voi esiintyä alueellisesti.

Koronan hoidosta saatava hoitajia takaisin vanhuspalveluihin

Kehusmaa sanoo, että hallitusohjelman mukaiseen 0,7:n tavoitteeseen pääsemiseksi palveluiden tuottajien on tarkkaan mietittävä henkilöstön saatavuutta, jota koronatilanne on entisestään heikentänyt.

Lähi- ja sairaanhoitajien koulutusmäärien nostamisen lisäksi Kehusmaan mukaan on pohdittava sitä, missä määrin koronan hoidosta hoitajia voidaan saada takaisin vanhuspalveluihin.

Hän sanoo, että henkilöstön tarve on vanhusmäärän nousun takia niin suuri, että todennäköisesti on myös etsittävä uudenlaisia toimintatapoja, jotta riittävä määrä hoitoa pystytään turvaamaan.

Yksi tapa on se, että hoitoa kohdennetaan entistä enemmän asiakkaan palvelutarpeen mukaan.

– Nämä keinot näyttävät olevan lyhyellä tähtäimellä käytössä, mutta olen huolissani siitä pidemmän aikavälin tilanteesta, Kehusmaa sanoo.

Hän viittaa siihen, että kun Suomi ikääntyy ja suuret ikäluokat tulevat vanhuspalveluiden käyttöikään, ensin nousee kotihoidon ja myöhemmin ympärivuorokautisen hoidon tarve.

– Isojen haasteiden edessä ollaan, jos nykyisellä palvelurakenteella siihen yritetään vastata, hän sanoo.

"Työolot pitää laittaa kuntoon"

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola sanoo, etteivät THL:n selvityksen tulokset tulleet hänelle yllätyksenä. Hän lisää, että tuloksen ei muutoinkaan pitäisi yllättää ketään.

Paavola peräänkuuluttaa sitä, että hoitotyön ammattilaisia kohdennettaisiin entistä enemmän tekemään hoitotyötä.

– Ja jos halutaan alalle pito- ja vetovoimaa, niin silloin pitää laittaa työolot eli työnkuva, työmäärä ja palkkaus kuntoon. Näitä on tässä toitotettu jo monta vuotta, Paavola sanoo.

– Ei mikään ala ole vetovoimainen, jos työmäärää lisätään, vastuuta lisätään, jolloin työntekijäpuoli aina joustaa, Paavola sanoo.

Hallitusohjelman mukainen henkilöstömitoitus voimaan vasta seuraavan vaalikauden alussa

Hallitusohjelman mukaan hallituskauden aikana säädetään hoivahenkilöstön sitovasta vähimmäismitoituksesta eli 0,7:stä ympärivuorokautisen hoivan yksiköissä.

Hallitus päätti, että muutos tulee voimaan asteittain siten, että 0,7:n henkilöstömitoitus on voimassa vaalikauden lopussa eli huhtikuun alussa vuonna 2023.

Marraskuussa 2020 vanhuspalvelulaissa määritelty ympärivuorokautisen hoidon minimihenkilöstömitoitus oli 0,5. Lain mukainen minimimitoitus on noussut siirtymäajalla asteittain siten, että tämän vuoden alusta alkaen minimimitoitus oli 0,55. Vuoden 2022 alusta lähtien minimihenkilöstömitoitus on 0,6.

Syksyn aikana ympärivuorokautisen hoidon toimintayksikköihin on siis palkattava lisää hoitohenkilöstöä, mikäli tavoitteeseen halutaan päästä. THL:n toukokuun seurannassa 40 prosenttia yksiköistä ei täyttänyt tulevaa mitoitusvaadetta.

Seuraavan kerran toimintayksiköiden tilannetta seurataan marraskuussa 2021.

STT ei tavoittanut perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurua (sd.) kommentoimaan asiaa.

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka