Junan katolle kiipeävä voi saada kohtalokkaan sähköiskun – Tukesin tietoon tulee vuosittain joitakin kuolemantapauksia

Tukesin tietoon tulee vuosittain joitakin tapauksia, joissa henkilö on saanut surmansa kiivettyään junan katolle. Katja Luoma

Jaakko Vilmusenaho

Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) tietoon tulee vuosittain noin 1–2 onnettomuustapausta, joissa henkilö on saanut surmansa kiivettyään junan katolle. Tukesin mukaan tällaiset onnettomuudet ovat valitettavasti yleistyneet 2010-luvulla.

Hengenvaarallista junan katolle kiipeämisestä tekee muun muassa junan ajolangan suuri jännite, josta jo lähelle kiivetessä voi saada kuolettavan valokaaren.

– Suomessa junat toimivat sähköllä. Tästä syystä junien katolla on tappava 25 000 voltin jännite ympäri vuorokauden. Jännite on niin suuri, että pelkästään lähietäisyydelle meneminen on hengenvaarallista. Älä siis kiipeä missään tilanteessa junan katolle, Tukesin ylitarkastaja Ville Huurinainen sanoo tiedotteessa.

Myös rataverkon pylväisiin kilpeäminen on Huurinaisen mukaan hengenvaarallista. Tappava jännite voi olla muissakin rakenteen osissa kuin vain radan yläpuolella kulkevissa sähköjohdoissa. Myös sähköjohdon ripustuskehikoista voi saada hengenvaarallisen sähköiskun.

Myös ilmajohtojen lähellä liikkuessa voi saada sähköiskun. Esimerkiksi hiilikuituinen onkivapa tai purjeveneen masto voivat aiheuttaa sähköiskun osuessaan ilmassa olevaan sähköjohtoon. Sähköiskuun ei tarvita edes kosketusta. Vaara on olemassa, jos esine on muutaman metrin etäisyydellä ilmajohdosta.

– Onnettomuusvaara ilmajohtojen lähellä johtuu siitä, että sähkö voi hypätä ilmavälin yli sähköä johtavaan esineeseen tai ihmiseen. Tällöin syntyy jatkuva sähköpurkaus, jota kutsutaan myös valokaareksi. Vaarallinen alue on muutaman metrin etäisyydellä ilmajohdosta johdon jännitteestä riippuen. Suuremmilla jännitteillä myös valokaaren vaara ulottuu kauemmas ilmajohdosta. Sähkö etsii aina helpoimman reitin maahan ja valitettavasti se voi tapahtua myös ihmisen kautta. Ilmajohtotapaturman seuraukset voivat olla vakavia: uhri saa usein vaikeita palovammoja ja pahimmassa tapauksessa menehtyy saamiinsa vammoihin tai putoamisen seurauksena, Huurinainen varoittaa.

– Vaaran välttämiseksi onkivapa kannattaakin kuljettaa vaaka-asennossa, varsinkin jos liikkuu sen kanssa ilmajohtojen lähellä. Veneillessä on noudatettava vesireiteillä olevia varoitustauluja ilmajohtojen turvallisista alituskorkeuksista. On myös hyvä tietää oman purjeveneen korkeus.

Tukes muistuttaa kanssa, että maahan pudonneisiin ilmajohtoihin ei missään tapauksessa saa koskea eikä esimerkiksi sähkölinjalle kaatunutta puuta saa poistaa itse.

Tukes muistuttaa lisäksi, että maahan pudonneisiin ilmajohtoihin ei missään tapauksessa saa koskea eikä esimerkiksi sähkölinjalle kaatunutta puuta saa poistaa itse. Myös niissä on sähköiskun vaara, sillä maahan putoaminenkaan ei välttämättä aiheuta sähköjen katkeamista.

– Maassa oleva jännitteinen sähköjohto voi aiheuttaa vaarallisen askeljännitteen, jolloin sähköiskun voi saada johdon lähellä liikkuessa. Jos huomaat maahan pudonneen ilmajohdon tai sähkölinjalle kaatuneen puun, poistu paikalta ja ilmoita siitä aina välittömästi alueen sähkönjakelua hoitavalle verkkoyhtiölle, sanoo Tukesin ylitarkastaja Hennamari Valkeinen.

Tukesin tietoon tulee vuosittain myös ilmajohtoihin liittyviä työtapaturmia. Tyypillisiä onnettomuustapauksia ovat esimerkiksi kaivinkoneen tai muun työkoneen osuminen ilmajohtoon ja siitä seurannut sähköisku. Tukesin toimialojen onnettomuuksista löytyy lisätietoja VARO-rekisteristä.

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka