Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Metsästyskoiran riski kohdata susi on nyt edellissyksyä suurempi

Metsästyskoiran riski kohdata susi on tänä metsästyskautena edellissyksyä suurempi, tiedottaa Susilife-hanke.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan susikanta on kasvanut viime vuodesta. Lisäksi Luken toissavuonna pannoittamien susien paikkatietoa ei ole enää käytettävissä metsästyksen suunnittelussa, sillä viimeisetkin pannoista lakkasivat toimimasta joulukuussa 2020.

Synnyinlaumansa jättäneet eli vaeltavat sudet liikkuvat laajalla alueella, ja niitä saattaa esiintyä missä päin maata tahansa. Sudet jättävät synnyinlaumansa yhden–kolmen vuoden iässä.

Viime vuosina susikannan painopiste on siirtynyt Länsi-Suomeen, mutta suden aiheuttamia koiravahinkoja tapahtuu eniten Itä-Suomessa. Siellä suden pääravintona on hirvi, jonka kanta on paikoin melko harva. Länsi-Suomessa puolestaan suden ravintoon kuuluu myös runsaana esiintyvä valkohäntäpeura.

Viimevuotinen vahinkomäärä keskimääräistä suurempi

Luken arvion mukaan Suomessa on ollut tämän vuoden maaliskuussa yhteensä lähes 60 susilaumojen ja -parien muodostamaa reviiriä. Marraskuun 2021 kokonaislukumääräksi ennustetaan 70−84 reviiriä ja vaeltavien susien määräksi 50 yksilöä.

Koiravahinkotapauksia kirjataan Suomessa keskimäärin 30–50 vuosittain, Susilife kertoo tiedotteessaan. Viime vuonna määrä oli keskimääräistä hieman suurempi, 57 vahinkotapausta. Luvun ulkopuolelle jäävät ne vahingot, joista ei ole haettu riistavahinkolain mukaista korvausta.

Susien aiheuttamia koiravahinkoja tapahtuu erityisesti ohjaajasta etäällä työskenteleville roduille. Koiranohjaaja voi pienentää vahingon riskiä välttämällä koiran irti päästämistä tiedetyillä susien elinalueilla. Koiraa ei tulisi jättää työskentelemään yöksi metsään myöskään alueilla, joilla ei oleteta olevan susia.

Tietoa ajankohtaisista susihavainnoista voi saada esimerkiksi riistahavainnot.fi -sivustolta. Susilife-hankkeen koordinaattori on Luke, joka toteuttaa projektia yhteistyössä Suomen riistakeskuksen, Metsähallituksen, Itä-Suomen poliisilaitoksen ja Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin kanssa.

Hirvien metsästyskausi alkaa syyskuun ensimmäisenä päivänä.