Väestöliitto on huolissaan paikallisten työntekijöidensä turvallisuudesta Afganistanissa. Paikallinen lääkäri ja koordinaattori sekä muu henkilökunta ovat mukana naisten seksuaalisia oikeuksia edistävässä hankkeessa eli juuri sellaisessa, jota maan uusi Taleban-hallinto ei välttämättä hyvällä katso.
Huoli on ollut siksikin suurta, että Väestöliitto ei tavoittanut työntekijöitä useaan päivään. Maanantaina iltapäivällä Väestöliiton kumppani, kansalaisjärjestö MSI:n Lontoon pääkonttori sai yhteyden Afganistaniin.
Väestöliiton palveluksessa ei Afganistanissa ole suomalaisia.
– Tietojen mukaan tilanne maassa on odottava, sekava ja pelokas, kertoo Väestöliiton kansainvälisten asioiden johtaja Elina Korhonen STT:lle.
Lontoosta saatujen tietojen mukaan klinikan työntekijöitä ei ole vahingoitettu.
– Tämä meidän toimintamme ei luultavasti ole sellaista, jota tämä nykyinen hallinto, jos sitä voi sanoa hallinnoksi, pystyisi hyväksymään.
Korhosen mukaan kehitysyhteistyöhankkeen puitteessa on edistetty muun muassa naisten oikeutta ehkäisyyn ja vammaisten oikeutta terveydenhuoltoon, lisäksi on koulutettu terveydenhoitohenkilöstöä. Toimintaa on Kabulin lisäksi ollut myös maaseudulla ja muissa kaupungeissa, kuten Kandaharissa ja Heratissa.
Klinikoille mennään takseilla
Korhonen kertoo, että auki olevien klinikoiden turvallisuutta on pyritty parantamaan esimerkiksi niin, että he jotka käyvät vielä klinikoilla töissä, liikkuvat takseilla omien autojensa sijasta.
– Olemme kuulleet muista kaupungeista, että länsimaiden kanssa yhteistyössä olleita ja kansalaisjärjestöjen edustajia on joutunut väkivallan tekojen uhreiksi ja heitä on uhkailtu.
Väestöliitto odottaa nyt lisätietoja, mitä maassa seuraavaksi tapahtuu. Korhonen pohtii, miten kehitysyhteistyö pystyy Afganistanissa ylipäätään jatkumaan.
– Meidän toimintamme pyrki siihen, että ihmisillä on itsemääräämisoikeus, mikä auttaa nuoria suunnittelemaan omaa tulevaisuuttaan. Jos ei pysty itse päättämään esimerkiksi lisääntymisestä ja naimisiin menosta, niin on mahdotonta kouluttautua ja osallistua työelämään, vaikka se olisi muuten sallittua, Korhonen kertoo.
Väestöliitto pyrkii selvittämään työntekijöidensä evakuointimahdollisuuksia, jos he itse sitä toivovat.
Punainen Risti ei ole kokenut uhkaa
Suomen Punainen Risti on toiminut Afganistanissa kansainvälisen Punaisen Ristin kautta. Koronapandemian takia työtä on tehty pääosin etänä ja nyt viimeinenkin Afganistanissa toiminut SPR:n yhteistyöstä ja kumppanuussuhteista vastannut delegaatti jäi kesäloman jälkeen Suomeen, kertoo SPR:n kansainvälisen avustustoiminnan johtaja Tiina Saarikoski.
Ulkomaisia Punaisen Ristin työntekijöitä on kuitenkin vielä maassa paikallisen Punaisen Puolikuun rinnalla. Määristä Saarikoskella ei ole tietoa.
Epävarma ja nopeasti muuttuva tilanne on Saarikosken mukaan rajoittanut järjestön työntekijöiden liikkumista, vaikka suoranaista uhkaa ei kansainvälisen Punaisen Ristin työntekijöitä kohtaan ole ollut.
– Henkilökuntaa on kehotettu olemaan varuillaan ja liikkuminen on tällä hetkellä minimoitu ennen kuin tiedetään, mitä tapahtuu.
Punaisen Puolikuun työntekijät ja vapaaehtoiset jatkavat työtä mahdollisuuksien mukaan ja muun muassa auttavat Kabuliin tulleita maan sisäisiä pakolaisia. Myös olemassa olevia ohjelmia, kuten mobiilien terveystiimien toimintaa eri puolilla maata, pyritään jatkamaan.
– Mutta minkälaisella tukiverkostolla jatketaan ja kuinka paljon maassa tulee olemaan kansainvälisiä delegaatteja, on vielä auki, sanoo Saarikoski.
Punaisella Ristillä on ollut Afganistanissa sekä pitkäkestoisia kehitysyhteistyöohjelmia että humanitaarista työtä.
Suomeen evakuoitavat afganistanilaiset sijoitetaan aluksi vastaanottokeskuksiin
Maahanmuuttovirasto (Migri) valmistelee parhaillaan Suomeen saapuvien afganistanilaisten vastaanottoa. Koska kyseessä on kiireellinen operaatio, saapujat sijoitetaan aluksi vastaanottokeskuksiin, kertoo vastaanottoyksikön johtaja Pekka Nuutinen Migristä.
Tulijat sijoitetaan useisiin vastaanottokeskuksiin eikä Migri aio kertoa tarkemmin paikoista.
– Sieltä tullaan aika kovista olosuhteista ja varmaan aika traumaattistenkin vaiheiden jälkeen. Pyrimme takaamaan henkilöille sen, että he saavat asettautua rauhassa.
Hallitus on ilmoittanut, että afganistanilaiset saavat Suomessa oleskeluluvan, joten he eivät joudu normaaliin turvapaikkaprosessiin.
Nuutinen ei osaa vielä tarkkaan sanoa, kuinka pitkäksi aika vastaanottokeskuksessa muodostuu.
– Helposti puhutaan joistain viikoista ennen kuin he siirtyvät kuntiin.
Oleskelulupa humanitaarisella perusteella myönnetään Migrin mukaan aluksi neljäksi vuodeksi.
– Sitten kun heille saadaan oleskeluluvat, he siirtyvät kuntiin. Ely-keskukset ja kunnat sopivat keskenään oleskeluluvan saaneiden henkilöiden sijoittelusta, Nuutinen kertoo.
Migri kertoo varautuvansa valtioneuvoston päätöksen mukaiseen määrään eli maksimissaan 170 henkilöön. He koostuvat Suomelle, EU:lle ja Natolle työskennelleistä afgaaneista ja heidän perheenjäsenistään.
Nuutinen kertoo, että Migrillä ei ole vielä tietoa afganistanilaisten saapumisen ajankohdasta. Aikataulujen kommentoinnin hoitaa Nuutisen mukaan ulkoministeriö.