Ljubljanassa mehiläiset kotiutuivat keskelle kaupungin kattoja – Sloveniassa mehiläiset ja hunaja ovat kansallisylpeys

Gorazd Trusnovec hoitaa neljää mehiläispesää B&B Hotel Ljubljana Parkin katolla. Heta Hassinen / LEHTIKUVA

Heta Hassinen / STT

Ohilentävät mehiläiset kimmeltävät aamuauringon valossa, kun slovenialainen Gorazd Trusnovec ryhtyy tarkastamaan, mitä hänen mehiläispesilleen kuuluu ljubljanalaisen hotellin katolla.

13-kerroksisen B&B Hotel Ljubljana Parkin katolla Trusnovec hoitaa neljää mehiläispesää. Kattoterassilta avautuu laaja näköala yli heräävän kaupungin.

Trusnovec käyttää savutinta mehiläisten rauhoittamiseksi ja nostaa kehiä esiin pesästä tarkastellakseen pesän tilannetta. Suojavarusteita hän ei tällä kertaa käytä, sillä hotellin katolla pesivät mehiläiset ovat lajiltaan säyseää sorttia.

Katolla on neljä puista pesälaatikkoa, joiden sisällä olevien puisten kehien varaan on muodostunut kennoja. Trusnovecin mukaan yksi pesä tuottaa kauden aikana noin 10–20 kiloa hunajaa, mutta sää ja muut olosuhteet vaikuttavat satoon herkästi.

Kymmenvuotisen mehiläishoitajauransa aikana Trusnovec on huomannut, että yhdestä pesästä vuosittain saatava hunajasato on keskimäärin pienentynyt. Hän arvelee, että osasyynä on ilmastonmuutos.

Tämän vuoden satoa Trusnovec ei osaa vielä ennustaa. Takana on viileä kevät, jonka kylmät yöt haittasivat monen kasvin kukintaa.

Suojaisa katto tarjoaa mainion pesäpaikan

Trusnovecin pesät päätyivät hotellin katolle, kun hotelli halusi parantaa toimiaan ympäristön ja kestävyyden eteen.

– Olin aluksi epäileväinen, mitä siinä kävisi, koska kaupungissa ei ollut aiemmin ollut mehiläisiä näin korkealla. Mutta tästä tuli sitten paras pesäpaikkani, Trusnovec kertoo.

Epäilyksen taustalla oli harhaluulo siitä, että mehiläiset väsyisivät kantamaan siitepölyä ja mettä ylös ja alas pitkiä matkoja.

Hotellikatolla mehiläispesillä on kuitenkin sopivan suojainen ja kuiva paikka, eikä lähellä ole vihollisia, jotka rikkoisivat pesien rauhaa.

Rakennuksen korkeuskaan ei muodostunut ongelmaksi, sillä mehiläiset ovat osoittautuneet hyviksi lentäjiksi, jotka jaksavat kerätä runsaasti ravintoa lähialueen puistoista ja metsistä.

Viimeiset viisi vuotta Trusnovec on vuokrannut eri tahoille mahdollisuutta ottaa mehiläispesiä katoilleen tai pihoilleen. Trusnovec hoitaa varsinaisen mehiläishoidon, eli pitää huolen pesistä läpi kauden.

Tällä hetkellä hän omistaa noin 50 mehiläispesää, jotka on sijoitettu 12:een eri kohteeseen Ljubljanassa.

Hunajasadon saa pesät vuokrannut taho, ja hunajan käyttökohde on vuokraajasta kiinni. Hotelli hyödyntää hunajansa esimerkiksi makeiden herkkujen sekä jäätelöiden ainesosana sekä myy hunajapurkkeja matkamuistoiksi vierailleen.

Hoitaja ahkeroi kuin mehiläinen

Puuhatessaan mehiläispesiensä parissa Trusnovec kertoo, ettei hänellä oikeastaan ole järkevää selitystä sille, miten mehiläisten hoito vei mennessään noin 10 vuotta sitten.

– Ehkä en vain kestänyt sitä, että toimistossa istun tietokoneen ääressä 12 tuntia päivässä. Ikävöin yhteyttä luontoon.

Arkkitehtitaustainen Trusnovec hylkää kesäkaudeksi työpöytänsä ja heittäytyy hoitamaan kokopäiväisesti mehiläispesiä ympäri Ljubljanaa. Talvisin hän tekee edelleen erilaisia freelancer-projekteja.

Kesäisin mehiläiset vievät kaiken ajan. Kiireestä huolimatta hän silminnähden nauttii työstään mehiläisten parissa.

– Urbaanin mehiläishoitajan on käyttäydyttävä kuin mehiläinen. Sitä on aina juoksemassa yhdestä paikasta toiseen. En osannut arvata, millainen logistinen painajainen mehiläispesien pitäminen 12:ssa eri kohteessa on, Trusnovec kertoo.

Mehiläishoitajan päivä alkaa varhain aamulla. Jos Trusnovec tarkistaa kaikki pesänsä yhden päivän aikana, ajomatkaa ristiin rastiin kaupungissa tulee lähes 100 kilometriä.

Kaupunki tukee mehiläishoitoa

Mehiläiset ja hunaja ovat Slovenian kansallisylpeys. Noin kahden miljoonan asukkaan maassa on paikallisen mehiläishoitajayhdistyksen mukaan noin 8 000 mehiläishoitajaa.

Eikä Trusnovec ole yksin urbaanina mehiläistarhurina, vaan Ljubljanasta löytyy lukuisia hoidettuja mehiläispesiä.

– Eräiden laskujen mukaan Ljubljanan kaupungin alueella mehiläispesiä olisi arviolta 125 paikassa. Mehiläispesiä arvioidaan olevan noin 750, mikä tekee meistä todennäköisesti urbaanin mehiläistarhauksen pääkaupungin, jos tarkastelee mehiläispesien määrää asukasta kohden, Trusnovec sanoo.

Ljubljanan kaupunki tekee yhteistyötä mehiläishoitajien kanssa ja Trusnovec kertoo, että kaupungin uusia viheristutuksia on suunniteltu pölyttäjäystävällisiksi.

– Kun esimerkiksi vanhoja puita korvataan uusilla, valitaan sellaisia puita, jotka hyödyttävät myös mehiläisiä.

Maailmanlaajuinen huolenaihe

Pölyttäjien väheneminen on ollut maailmanlaajuisena huolenaiheena jo pitkään. Viime vuonna Science-lehdessä julkaistun artikkelin mukaan mehiläiskantojen väheneminen on ollut nopeaa ja laajaa. Tutkimuksessa tarkasteltiin tilannetta Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa.

Tutkimuksen mukaan yhä useammilla epätavallisen kuumilla päivillä on ollut pahentava vaikutus mehiläiskatoon, johon vaikuttavat myös muun muassa maankäyttö sekä maanviljelyssä käytetyt torjunta-aineet.

Pölyttäjillä on merkittävä rooli ruoantuotannon kannalta. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO :n mukaan kolme neljäsosaa maailman viljelykasveista tarvitsee pölytykseen ainakin osittain hyönteisiä tai muita eläimiä.

Trusnovec vinkkaa, että pölyttäjien tilaa voi helpottaa istuttamalla omaan puutarhaan kasveja, jotka ovat pölyttäjien mieleen ja antamalla esimerkiksi nurmikon kasvaa hieman pidemmäksi.

– Jokaisella kukkasella on merkitystä.

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka