Hillan ja mustikan ammattimainen poiminta on alkamassa, ja ensimmäiset ulkomaalaiset poimijaryhmät ovat saapuneet Suomeen, kertoo Arktiset aromit ry:n toiminnanjohtaja Birgitta Partanen.
Arktiset aromit on luonnontuotealan valtakunnallinen järjestö.
Partasen mukaan Thaimaasta on tulossa tänä vuonna Suomeen lähes 3 000 hillan ja mustikan poimijaa, kun Ukrainasta tulee mahdollisesti noin 500–600 poimijaa.
Kuivuuden vuoksi lakan ja mustikan satoennuste näyttää huomattavasti viimekesäistä heikommalta.
– Alkukesän korkeat sato-odotukset rapisevat koko ajan alaspäin, kun on niin rutikuivaa. Juuri kun kävin katselemassa Suomussalmen ympäristössä, niin mustikanvarpuja ja puolukoita oli kuivunut jo kukkavaiheeseen, Partanen kertoo STT:lle Kainuusta.
"Oikein hyvää sateista kesää"
Partanen tähdentää, ettei koko maan kattavaa saderintamaa ole ilmennyt aikoihin ja veden tulo on ollut hyvin paikallista.
– Pohjois-Suomessa on ollut vähän kosteampaa kuin etelässä. Alueellinen vaihtelu on kuitenkin todella suurta.
Partasen mukaan joillakin paikoilla hillaa ja mustikkaa voidaan kerätä kohtuullisesti, mutta viimevuotisen sadon kaltaista ei todennäköisimmin saada millään paikkakunnalla.
– Viime vuosihan oli aivan uskomaton, Partanen vertaa.
Onko mahdollisten sateiden tullessa satoa vielä pelastettavissa?
– Joitakin paikkoja pienetkin sateet ovat kiertäneet. Olen toivonut kovasti, että luonto sinnittelisi, mutta osittain turmio on valitettavasti jo käynyt. Siellä missä on päästy raakilevaiheeseen kuivumatta, on kuitenkin vielä hyvä mahdollisuus, Partanen kartoittaa tilannetta.
Hillaa vai lakkaa?
Kun Partaselta kysyy, nimittääkö hän metsien kultaista herkkua hillaksi vai lakaksi, häneltä heltiää naurut.
– Olen aina aiemmin sanonut sitä lakaksi, mutta Kainuussa olen yrittänyt opetella sanomaan sitä hillaksi. Käytän yhden keskustelun aikana sujuvasti sekaisin molempia, aiemmin Etelä-Suomessa työskennellyt Partanen kertoo.
Partanen odottaa tästä eteenpäin metsäsadon kannalta parasta mahdollista säätä.
– Harvemmin toivotetaan ”oikein hyvää sateista kesää”, mutta nyt voisi tehdä niin, hän sanoo naurahtaen.
Mansikan pääsatokausi loppumassa
Myyntimansikan pääsatokausi on lopuillaan, kertoo Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liiton toiminnanjohtaja Miikka Ilomäki.
– Jos vielä ajattelee pakastamista, se pitää hoitaa mahdollisimman nopeasti, hän kehottaa.
Mansikan pääsato tarkoittaa keskikesän lajikkeita, kuten Polkaa. Mansikantuotanto ei tyrehdy silti täysin, koska tuotannossa on jatkuvasatoisiakin lajikkeita.
– Lajiketarjonta on tosi laajaa, eri tiloilla on eri lajikkeita ja joka vuosi markkinoille tulee uusia nimikkeitä, Ilomäki toteaa.
Hänen mukaansa myös touko-kesäkuulla tehdyt istutukset alkavat valmistua ja niin kutsuttua tunnelimansikkaa saa vielä syksylle saakka, määrät ovat vain jatkossa huomattavasti pienempiä. Esimerkiksi Malvina-nimistä lajiketta kypsyy loppukesällä.
Mansikan hintojen muutoksesta kuluttajille Ilomäki ei pysty kommentoimaan.
Sadonkorjuussa työrupeama voi jäädä tyngäksi
Pelkästään mansikan sadonkorjuuseen tulleilla työntekijöillä kausi voi jäädä tänä vuonna tyngäksi verrattuna aiempaan.
– Tämä on tällainen nopeatempoinen kesä, sanoo Ilomäki.
Tavallisesta poikkeavaa ovat tietenkin myös koronaviruksen ehkäisemiseen liittyvät käytännöt testeineen ja karanteeneineen matkustamisen yhteydessä. Kausityöntekijöiden kohdalla on noudatettu Ilomäen mukaan valtiollisia suosituksia.
Ulkomailta Suomeen tulevista maataloustyöntekijöistä valtaosa on Ukrainasta ja Venäjältä. Ukrainasta tulevien osuus on 70–80 prosenttia, kun ulkomailta tulee Ilomäen mukaan vuosittain yhteensä noin 10 000–15 000 maataloustyöntekijää.
Osa maataloustyöntekijöistä on ollut mukana keväällä istutus- ja kitkemistöissä ja jatkaa vielä sadonkorjuun jälkeenkin muun muassa peltojen kunnostustöissä.
– Vaikka mansikan pääsatokausi on nyt päättymässä, esimerkiksi vadelma on tällä hetkellä parhaimmassa satokaudessa, sen jälkeen alkaa herukkakausi ja pensasmustikat kypsyvät, eli kyllä sitä työtä edelleen on, Ilomäki vakuuttaa.