Britanniassa asuvilla suomalaisilla enää viikkoja oleskeluluvan hakuaikaa

Viisi vuotta saarivaltiossa asuneet EU-kansalaiset voivat hakea pysyvää Settled status -oleskelulupaa suoraan. AFP / LEHTIKUVA

Pertti Mattila / STT

Britanniassa asuvilla EU-maiden kansalaisilla, siis myös suomalaisilla, on enää muutama viikko aikaa hakea oleskelulupaa. Sitä on haettava kesäkuun loppuun mennessä brexitin eli Britannian EU:sta eroamisen vuoksi.

Huolena on, että kaikki Britannian suomalaiset eivät ehkä ole saaneet tietoa siitä, että he tarvitsevat oleskeluluvan. Heitä voi olla etenkin ikääntyneissä ja toisaalta opiskelijoissa, sanoo Suomen Lontoon-suurlähetystön lehdistövirkamies Heli Suominen.

– Tiedämme jo tilastojenkin perusteella, että Britanniassa asuu 65 vuotta täyttäneitä suomalaisia enemmän kuin ikäryhmän suomalaiset ovat tehneet oleskeluluvan hakemuksia. Toki osa heistä on kaksoiskansalaisia, mutta kyllä meillä on huolena, että kaikki joiden pitäisi lupaa hakea, eivät ole sitä tehneet.

Lupahakemuksen saa tehdä, jos on tullut Britanniaan ennen viime vuodenvaihdetta. Ilman oleskelulupaa EU-kansalainen voi joutua Britanniassa pahaankin pulaan, Suominen varoittaa.

– Periaatteessa on mahdollista, että maassa laittomasti oleva karkotetaan. Tällä hetkellä emme tiedä, kuinka tiukasti ja aktiivisesti Britannian viranomaiset alkavat tilannetta valvoa.

Britanniassa eläkkeellä asuva Päivi Adamson arvioi, että arki takuulla vaikeutuisi ilman oleskelulupaa.

– Moni työnantaja osaa jo kysyä, onko sinulla tämä lupa. Samoin käy esimerkiksi asuntolainaa hakiessa.

Vailla oleskelulupaa EU-kansalainen ei ole vastedes myöskään oikeutettu maksuttomaan kiireettömään hoitoon brittien julkisessa terveydenhuollossa.

Avunpyyntö mattimeikäläisille

Saarivaltion ulkomaalaisten määrän arviointia ja tavoittamista vaikeuttaa se, että Britanniassa ei ole vieläkään koko maan kattavaa väestötietojärjestelmää.

Sosiaalikuraattori Emilia Mertanen Suomen merimieskirkosta Lontoosta kertoo, että oleskeluluvan vaatimus on aiheuttanut epätietoisuutta Britannian suomalaisten parissa.

– Kaikilla ei ole tietoa, että heillä täytyy olla jokin oikeus olla maassa. Huolta on syntynyt siitä, että jopa 50:n täällä asutun vuoden jälkeen oleskelu maassa onkin yhtäkkiä uhattuna. Se on aiheuttanut ahdistusta, pettymystä ja turhautumista.

Adamson sanoo suoraan pohtineensa, miksi oleskeluluvan hakeminen ja saaminen tehdään niin hankalaksi.

– Onko niin, että tänne halutaan ulkomailta vain ihmisiä, joilla on ainakin sen verran osaamista ja ymmärrystä, että he kykenevät viemään hakuprosessin läpi? Eli tämä olisi eräänlainen esikarsinta, aiemmin Yhdysvalloissa asunut ja työskennellyt Adamson tuumii.

Koska aika käy vähiin ja osa väestä on yhä tavoittamatta, suurlähetystön Suominen pyytää mattimeikäläisiä avuksi.

– Vetoan kaikkiin Britannian suomalaisiin sekä niihin kotimaassa oleviin, joilla on läheisiä tai tuttuja täällä: levittäkää sanaa, jotta kaikki ehtivät hakea oleskelulupaa ajoissa.

Viisi vuotta saarivaltiossa asuneet EU-kansalaiset voivat hakea pysyvää Settled status -oleskelulupaa suoraan. Lyhyemmän ajan Britanniassa olleet hakevat ensin Pre settled status -lupaa, jonka jälkeen aletaan kartuttaa lisää viisivuotista maassa oloa pysyvän oleskeluluvan hakemiseen.

EU-inho onneksi hellittänyt

Sekä Adamson että Suominen kertovat huomanneensa hiljattain myönteisen muutoksen Britannian ilmapiirissä.

– Julkisessa keskustelussa on näkynyt äänenpainoja, että on huomattu, kuinka tärkeitä ulkomaalaiset ja EU-kansalaiset ovat olleet esimerkiksi terveydenhuollon järjestelmässä, Suominen sanoo.

Adamsonin mukaan äänensävy on muuttunut, "kun realiteetit ovat iskeneet lapaan".

– Täällä on alettu huomata ja myöntää työvoimapula. On lähes huvittavaa, että jotkut suuriäänisimmät brexitin puolustajat ovat nyt kysyneet, miten Britanniaan saataisiin jonkinlaisella erityisjärjestelyllä työntekijöitä ulkomailta esimerkiksi sadonkorjuuseen ja ravintoloihin.

Asenteessa on totisesti ollutkin parantamisen varaa, Adamson linjaa.

– Heti sen brexit-kuvion jälkeen itselläni oli sellainen olo, että Lontoon keskustassa tai metrossa en halunnut puhua suomea. Se debatti eurooppalaisinhosta vähän pelottikin. Ei halunnut ainakaan tieten tahtoen leimautua ulkomaalaiseksi, tuntui viisaammalta pitää matalaa profiilia, Länsi-Lontoossa asuva suomalainen toteaa.

Isoin uho tyyliin "EU-roskaväki, menkää kotiin" on Adamsonin mukaan onneksi melko paljon laantunut.

– Itselläni ei ole ollut enää pitkään aikaan sellaista oloa, että olisin jotenkin ei-toivottua kansanosaa. Osaltaan myös koronapandemia on voinut muuttaa tilannetta. Ihmiset liikkuvat ja suhtautuvat toisiinsa vähän eri tavalla kuin aiemmin.

Kommentoi

Mainos: Itä-Savo

Monipuoliset digisisällöt koko kotiin

Palvelut

Ruokapaikka