Cannesin festivaaleilla tehdään heinäkuussa suomalaisen elokuvan historiaa. Maanantaina julkistettiin Khadar Ayderus Ahmedin ohjaaman ja kirjoittaman elokuvan Guled & Nasra valinta Kriitikoiden viikko -esityssarjaan.
Viime viikolla julkistettiin kilpasarjan elokuvat. Mukaan oli valittu Juho Kuosmasen ohjaama Hytti nro 6. Kuosmasesta tuli Aki Kaurismäen jälkeen ensimmäinen suomalaisohjaaja, joka sai teoksensa maailman arvostetuimman elokuvafestivaalin viralliseen kilpasarjaan.
Koskaan aiemmin ei Cannesissa ole nähty samana vuonna kahta pitkää suomalaista elokuvaa.
– Ainutlaatuinen tilanne, summaa Suomen elokuvasäätiön toimitusjohtaja Lasse Saarinen.
– Tämä todistaa kotimaisen elokuvan laatua sekä sukupolvenvaihdosta.
Hytti nro 6 on Kuosmasen toinen pitkä elokuva. Djiboutissa kuvattu Guled & Nasra on Ahmedin esikoisohjaus.
– Nuoriso on väärä sana, koska kumpikin ohjaaja on nelissäkymmenissä, mutta kyse on uudesta polvesta, Saarinen sanoo.
– Uuden polven tekijöillä on kansainvälisyys mielessään, ja he osaavat toimia kansainvälisillä markkinoilla. Suomalaiset eivät aiemmin oikein osanneet, Kaurismäkeä lukuun ottamatta.
Aiemmin nimellä Haudankaivaja tunnetun ja englanninkielisillä markkinoilla nimeä The Gravedigger’s Wife kantavan Guled & Nasran pääosia esittävät helsinkiläinen Omar Abdi ja kanadalainen Yasmin Warsame. Tuotantoyhtiö on suomalainen Bufo ja osatuottajia on Ranskasta ja Saksasta.
Säätiöllä ei kielisääntöä
Kriitikoiden viikon kilpailukategoriassa saa maailmanensi-iltansa seitsemän teosta, jotka ovat ohjaajiensa ensimmäisiä tai toisia pitkiä elokuvia. Elokuvat valitsee Ranskan elokuvakriitikoiden liitto.
Vuodesta 1962 järjestetyssä esityssarjassa ovat uraansa aloitelleet esimerkiksi Bernardo Bertolucci, Agnieszka Holland ja Wong Kar-wai. Guled & Nasra on ensimmäinen sarjassa koskaan esitettävä pitkä suomalaiselokuva. Se on historiallinen myös toisella tapaa.
– Olen ylpeä, että maailman ensimmäinen somalinkielinen elokuva tulee Suomesta, Saarinen sanoo.
– Se kertoo yhteiskuntamme muutoksesta. Eri kulttuuritaustoista tulevia ihmisiä on myös taide- ja kulttuuripuolella, ja he saavat mahdollisuuksia.
Elokuvasäätiö on aiemmin rahoittanut esimerkiksi englannin- ja ranskankielisiä elokuvia. Viimeisimpiä ovat kaksi Iron Sky -tieteiskomediaa sekä toimintaelokuva Big Game.
– Suomen-, ruotsin- ja saamenkielisten elokuvien tulee olla enemmistö elokuvasäätiön rahoittamien hankkeiden kokonaisuudessa. Kieli on vahva osa kulttuuri-identiteettiä, Saarinen sanoo.
– Mutta varsinaista sääntöä ei ole. Jos kieltävä sääntö olisi, Aki Kaurismäki ei olisi tehnyt elokuviaan I Hired a Contract Killer ja Le Havre.
Suomalaisuuden määreet elokuvalle ovat tuotantoyhtiö sekä se, että riittävä osuus taiteellisesta panoksesta on suomalaista. Suomalais-somalialainen Ahmed on aiemmin kirjoittanut Solar Filmsin komedian Saattokeikka sekä useita lyhytelokuvia.
Kaurismäen varjo
Kun virallisen kilpasarjan elokuvat julkistettiin, festivaalijohtaja Thierry Fremaux puhui Kuosmasen elokuvasta pitkään.
– Juho tekee erilaisella mentaliteetilla kuin Aki, mutta ilmaisussa voi nähdä tuttuja muistumia. Sen näki Fremauxin puheestakin. Ei mennyt montaa lausetta, ennen kuin päästiin Akiin, Saarinen sanoo.
Saarisen mukaan suomalaiselokuvien pääsy maailman tärkeimpään elokuvatapahtumaan hyödyntää koko suomalaista elokuva-alaa.
– Festivaalivalitsijat ja myyntiagentit katsovat suomalaiselokuvia nyt tarkemmin. Esille pääsy myös helpottaa näiden tekijöiden seuraavia kansainvälisiä hankkeita, ja elokuvien voittaessa niiden myyntikin kiihtyy.