Puhelimessa asiakkaalle annettu hoito sekä laaja-alainen ongelman läpikäynti ovat nopeuttaneet hoitoonpääsyä terveyskeskuksiin, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL).
Koronaepidemia on vauhdittanut etäasiointia sekä uusien toimintatapojen käyttöönottoa, mikä näkyy lisääntyneinä etäkäynteinä terveydenhuollossa. Siksi perusterveydenhuollon hoitoonpääsyn raportointitiedoissa on THL:n mukaan fyysisten käyntien lisäksi huomioitu myös etäasioinnit.
Maaliskuussa 60 prosenttia avosairaanhoidon kiireettömistä lääkärikäynneistä toteutui viikon sisällä hoidon tarpeen arvioinnista. Osa yhteyttä ottaneista asiakkaista sai palvelun jo heti puhelimessa. Lisäksi pidemmän aikaa käyntiä odottaneiden osuudet pienenivät viime vuodesta lähtien.
Kehittämispäällikkö Kaisa Mölläri THL:stä kertoo, että puhelimessa hoidettujen vaivojen määrä on lisääntynyt huimasti koronaepidemian aikana. Hoidon nopea saanti on myös lisännyt asiakkaiden tyytyväisyyttä.
– Vuoden 2020 aikana etäasiointi on lisääntynyt 20 prosenttia avosairaanhoidossa. Sillä tavalla saadaan nopeammin hoidettua potilaita, ja se määrä on vähentynyt vastaanotolla kävijöistä, hän sanoo.
Mölläri korostaa, että mikäli asiakkaan vaivaan ei saada hoitoa puhelimessa, tämä ohjataan edelleen fyysiselle vastaanotolle. Takaisinsoittopalveluiden avulla on kuitenkin kyetty hoitamaan enemmän potilaita vuorokaudessa.
Hän uskoo, että järjestely pysyy käytössä myös koronaepidemian jälkeen ja että digitaalisia välineitä tullaan lisäämään.
Viidennes tarvitsee apua verkkopalveluun
Alueiden välillä on kuitenkin edelleen eroja hoitoonpääsyssä. Esimerkiksi Itä-Suomen aluehallintoviraston (avi) alueella käynneistä toteutui viikon sisällä 70 prosenttia, kun taas Lounais-Suomen ja Pohjois-Suomen avien alueilla 52 prosenttia. Yli kolme kuukautta lääkärin vastaanottokäyntiä odotettiin Pohjois-Suomen avin alueella neljässä prosentissa käynneistä.
Hammaslääkärin kiireettömistä käynneistä reilu puolet toteutui kolmen viikon kuluessa hoidon tarpeen arvioinnista. Yli puoli vuotta hoidon tarpeen arvioinnista toteutuneiden käyntien osuus oli suhteellisesti suurin Lapin avin alueella.
THL:n kyselyn mukaan joka viides ihminen asioi sosiaali- tai terveydenhuollon ammattilaisen kanssa sähköisesti viime vuonna. Asiointi on voitu toteuttaa esimerkiksi videoyhteydellä tai chatin välityksellä.
Väestön sähköisten palveluiden käyttöä tutkittiin nyt kolmatta kertaa. Esimerkiksi vuonna 2014 Omakanta-palvelua oli käyttänyt vain 16 prosenttia väestöstä, kun vuonna 2020 kyselyyn vastanneista 64 prosenttia kertoi käyttäneensä palvelua edeltävän vuoden aikana.
Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisistä palveluista hyödynnettiin erityisesti laboratoriotestien tai muiden tutkimustulosten vastaanottamista, omien potilastietojen tarkastelua sekä ajanvarausta.
Vajaa puolet vastaajista koki, että sähköiset palvelut helpottavat yhteistyötä ammattilaisten kanssa. Kuitenkin viidennes vastaajista koki tarvitsevansa opastusta verkkopalveluiden käyttöön ja 15 prosenttia koki, etteivät sähköiset palvelut ole heille esteettömiä.
Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaatiota ja sähköisten palveluiden käyttöä tutkittiin osana FinSote-väestökyselyä, jonka tiedonkeruu tehtiin syyskuun ja helmikuun välillä. Vastaajia oli noin 65 000.