Entisen ulkoministerin Timo Soinin pahoinpitelyn yrityksestä syytetty 53-vuotias mies sanoi oikeussalissa, ettei muista tapahtumia, joista häntä syytetään. Asiaa käsiteltiin maanantaina Itä-Uudenmaan käräjäoikeudessa.
Syytteissä on kyse tapahtumista Vantaan Korson maalaismarkkinoilla maaliskuussa 2019. Silloinen ulkoministeri Soini oli vaaliteltalla tapaamassa äänestäjiä, kun syyttäjän mukaan syytetty tuli Soinin luokse, huusi "maanpetturi" ja yritti lyödä Soinia nestettä sisältäneellä puolen litran muovipullolla. Teko jäi yritykseksi, koska Soinin turvamiehenä toiminut poliisi ehti väliin.
– Ilman (poliisimiehen) nopeaa ja ripeää puuttumista isku olisi osunut minuun, nyt se osui häneen. Se on selvä asia, Soini sanoi oikeudessa.
Poliisi kertoi oikeudessa, että mies iski häntä pullolla päähän voimakkaasti kolme tai neljä kertaa. Toinen poliisi näki tilanteen ja tuli apuun. Hän kaatoi miehen maahan ja sai lopulta kolmannen poliisin kanssa tämän taltutettua.
Syyttäjän mukaan mies teki tilanteessa voimakasta vastarintaa, miltä osin tätä syytetään virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta ja kahden poliisin pahoinpitelystä. Soinia turvannut poliisimies kertoi saaneensa päähän kohdistuneista iskuista niska- ja hartiaseudun vammoja, joiden takia hän joutui olemaan pitkään sairauslomalla ja jotka vaivaavat häntä osin edelleen. Lisäksi miehen syytetään iskeneen nyrkillä kasvoihin poliisimiestä, joka kaatoi hänet maahan.
Puolustus: Alkoholilla ei ollut vaikutusta asiaan
Mies on kiistänyt kaikki syytteet ja sanoo, ettei muista niissä kuvattuja tapahtumia. Mies kertoi tulleensa maalaismarkkinoille ostamaan kalakukkoa ja etsineensä oikeaa kojua. Seuraavat muistikuvat hänellä on kertomansa mukaan siitä, kun hän makaa maassa vatsallaan ja kaksi miestä on hänen päällään.
Miehen asianajaja Leif Möller sanoi, ettei mies ymmärtänyt, että hänet kiinni ottaneet siviiliasuiset miehet olivat poliiseja ja hän koki toimineensa itsepuolustustilanteessa.
Syyttäjän mukaan mies oli tekoaikaan päihtynyt. Häntä syytetään myös rattijuopumuksesta samana päivänä.
Poliisimiehet ilmoittivat tilanteessa syytetylle selvästi, että ovat poliiseja, syyttäjä sanoi.
– (Syytetty) on ollut humalassa tullessaan markkinoille. Jos hän ei ole päihtymystilansa takia ymmärtänyt (poliisien sanomaa), se ei vaikuta rikosoikeudelliseen arviointiin, syyttäjä Maren Salvesen sanoi.
Asianajaja Möllerin mukaan alkoholilla ei ollut vaikutusta tapahtumiin.
Poliisi on aiemmin kertonut, ettei tapauksen taustalla tiedetä olevan järjestäytynyttä toimintaa. Miehellä oli yllään takki, jonka selkämyksessä oli katupartioista tunnetun, maahanmuuttovastaisen Soldiers of Odin -ryhmän logo. Poliisin mukaan esitutkinnan perusteella vaikutti kuitenkin siltä, että kyse oli päähänpistosta.
Syyttäjä vaatii miehelle ehdollista vankeutta. Käräjäoikeus antaa tuomion asiassa 8. kesäkuuta.
Soini: Politiikkoja saa arvostella, väkivallassa menee raja
Sittemmin valtakunnanpolitiikan jättänyt Soini kuvaili tunnelmiaan käsittelyn jälkeen "ihan hyviksi".
– On hyvä, että tämä saatiin käsiteltyä, tässä on kuitenkin kestänyt yli kaksi vuotta. Uskon, että (turvamiehet) saavat nyt oikeutta ja se on hyvä asia, Soini sanoi.
Soini kertoo saaneensa vuosien varrella jopa tappouhkauksia, mutta nyt käsitelty fyysinen uhka oli poikkeustapaus.
– Itsellä on aika hyvät pitoisuudet kestää kaikennäköistä kritiikkiä, sitä on tullut harjoiteltua koko elämä. Mutta se ei saisi mennä tällaiseksi, että uhataan henkeä ja terveyttä. Lähipiiri – perheet ja vanhemmat – sen ottavat voimakkaasti.
Soini korosti, että poliitikkoja saa ja pitää arvostella, mutta väkivalta pitää sulkea pois.
– Terveessä demokratiassa voi olla eri mieltä ja esittää sen, mutta väkivallassa menee raja. Uskon, että oikeus vetää ne rajat tässä.
Ex-pääministeri Sipilään kohdistunut väkivallanteko käräjillä syksyllä
Viime vuosina myös Juha Sipilä (kesk.), Maria Ohisalo (vihr.) ja Alexander Stubb (kok.) ovat joutuneet uhkaavien tekojen kohteiksi.
Poliisin mukaan vastaantulija löi ex-pääministeri Sipilää nyrkein eduskuntatalon lähellä tammikuussa. Esitutkinnan mukaan mies tunnisti Sipilän ja ilmeisesti hetken mielijohteesta kohdisti tähän väkivaltaa.
Asiassa on nostettu syyte pahoinpitelystä 38-vuotiasta miestä vastaan. Syytettä on määrä käsitellä Helsingin käräjäoikeudessa syyskuussa.
Joulukuussa Helsingin käräjäoikeus tuomitsi neljän kuukauden ehdolliseen vankeuteen miehen, joka oli uhkaillut sisäministeri Maria Ohisaloa. Kolmikymppinen mies julkaisi Instagramissa kuvan, jossa Ohisalon kasvojen päällä on tähtäinristikko. Julkaisu sisälsi myös sanallisen uhkauksen. Lisäksi mies kommentoi Ohisalon Instagram-julkaisuun muun muassa olevansa pommintekokoulussa, ajavansa pommirekan poliisilaitokselle ja lähettävänsä "paketin" sisäministeriöön.
Tuomittu kiisti syyllistyneensä rikokseen ja sanoi, ettei pystyisi toteuttamaan uhkauksiaan tai käyttämään väkivaltaa. Käräjäoikeus piti rikosta vakavana. Tuomiossa todettiin, että julkisessa virassa olevan henkilön toimintaa hänen virkatehtävissään voidaan julkisesti arvostella, mutta vihapuhe ja uhkaukset eivät kuulu sananvapauden piiriin. Käräjätuomiosta on valitettu hovioikeuteen.
Valtiovarainministerinä toimineen Alexander Stubbin kodin ikkunoita ammuttiin ilmakiväärillä elokuussa 2016. Kaksi miestä myös kivitti talon ikkunoita ja ulko-ovea.
Toinen miehistä tuomittiin sittemmin Espoon käräjäoikeudessa puolen vuoden ehdolliseen vankeuteen muun muassa törkeästä kotirauhan rikkomisesta. Toinen epäillyistä kuoli ennen kuin jutun poliisitutkinta saatiin päätökseen.
Stubbin päälle myös heitettiin kolajuomaa Tampereella vuonna 2015, kun hän vieraili paikallisessa kauppakeskuksessa. Pirkanmaan käräjäoikeus tuomitsi tekijän sakkoihin kunnianloukkauksesta ja lievästä vahingonteosta.
Vakavaksi luokiteltuja uhkauksia ja tilanteita muutamia vuodessa
Vaikka ministereihin kohdistuvat uhkaukset ja häirintä ovat olleet otsikoissa useasti viime vuosina, valtioneuvoston turvallisuusjohtajan Ahti Kurvisen mukaan viranomaisten tietoon tulleiden tapausten määrä on pysynyt melko lailla samalla tasolla.
– Valtioneuvoston jäseniin kohdistuvia, vakavaksi luokiteltuja uhkauksia ja tilanteita tulee tietoon muutamia vuodessa. Lievempää häirintää ja uhkailua tapahtuu enemmän, Kurvinen sanoo STT:lle.
Kurvisen mukaan kaikkiin tapauksiin, jotka voivat vaarantaa valtioneuvoston jäsenten tai virkamiesten toimintaa, suhtaudutaan vakavasti. Kaikista tapauksista tehdään kokonaisharkinta, jossa arvioidaan uhkaa ja muun muassa sitä, viedäänkö asia poliisitutkintaan.
Kurvinen korostaa, että vähäpätöisemmätkin tapaukset ovat merkityksellisiä, kun trendejä ja toimintaympäristöä arvioidaan laajemmin.
– Yksi tapaus voi ruokkia toista ja niin edelleen. Reaalimaailmaa ja virtuaalimaailmassa tapahtuvaa häirintää, nokittelua ja huonoa kielenkäyttöä, ehkä joukkoistettua maalittamistakin, pitää tarkastella kokonaisuutena. Verkossa tapahtuva häirintä ja hyökkääminen on myös vaikuttavaa, sen ei aina tarvitse olla fyysistä, Kurvinen sanoo.