Yliannostuskuolemalta pelastava nenäsuihke saattaa tulla ilmaiseksi huumeiden käyttäjille Suomessakin

Suomessa huumekuolemien määrä on 2000-luvulla tuplaantunut. Emmi Korhonen / LEHTIKUVA

Maria Rosvall / STT

Yliannostuskuolemia estävää lääkettä saatetaan tulevaisuudessa jakaa ilmaiseksi huumeiden käyttäjille Suomessa. Kuun alussa aloittanut huumekuolemien ehkäisyn asiantuntijaryhmä selvittää, pitäisikö opioidimyrkytyksen vasta-ainetta naloksonia tarjota huumeita käyttäville samaan tapaan kuin esimerkiksi puhtaita ruiskuja.

Yliannostustilanteessa naloksoni kumoaa opioidien vaikutusta, kuten hengityslamaa. Useissa Euroopan maissa on jo naloksoniohjelmat, joissa ainetta jaetaan ilmaiseksi huumeiden käyttäjille ja heidän läheisilleen. Suomessa esimerkiksi ensihoitajilla on naloksonia ambulanssissa, mutta muutoin ainetta saa vain reseptillä.

Naloksoni on helpoimmin annettavissa nenäsuihkeena. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n erityisasiantuntija Sanna Rönkä korostaa, että sen lisäksi yliannostuspotilas tarvitsee aina myös muuta hoitoa. Naloksoniohjelmiin kuuluu, että käyttäjiä ja läheisiä koulutetaan muun muassa tunnistamaan yliannostus sekä pyytämään nopeasti lisäapua naloksonin antamisen lisäksi.

– Myrkytystila voi olla pitkä ja on tärkeää, että aina soitetaan ambulanssi ja mennään ensihoitoon. Vaikka henkilö näyttäisi naloksonin antamisen jälkeen tokenevan, hänen tilansa voi huonontua uudelleen, Rönkä sanoo.

Poliisihallitus korostaa ensihoidon roolia

Suomessakin on väläytelty mahdollisuutta, että naloksoni lisättäisiin myös poliisien varustukseen, kuten esimerkiksi Yhdysvalloissa on. THL:n Rönkän mukaan kysymys on asiantuntijaryhmässä tulevaisuuden asialistalla.

Poliisissa ajatukseen suhtaudutaan varauksellisesti. Poliisihallituksen poliisitarkastaja Vesa Pihajoen mukaan olisi vaikeaa päästä tilanteeseen, jossa poliisi voisi antaa lääkitystä kenttätehtävissä.

– Poliisivankiloissa vartijat jakavat lääkärien määräämiä lääkkeitä, joissa annostukset on valmiiksi määritelty. Jo sitä varten on pitänyt järjestää koulutusta, että lääkkeiden jakelua pystytään hoitamaan., Pihajoki selvittää.

– On vielä paljon haastavampaa, jos poliisit törmäävät kenttäolosuhteissa henkilöön, joka on sekaisin tai myrkytyksen saaneena. Miten poliisimies voisi siinä tilanteessa ilman terveydenhuollon ammattilaisten koulutusta tunnistaa, että mistä tämä johtuu ja onko tilanne niin vakava, että siinä pitää antaa jotain lääkitystä, hän kysyy.

Pihajoki korostaa, että Suomessa on jo hyvin toimiva ja nopeavasteinen ensihoito.

– Poliisit ovat tietyn alan ammattilaisia ja sitten meillä on ambulanssissa ensivasteessa nopeasti paikalla terveydenhuoltoalan ammattilaisia hoitamaan sitä puolta. Tilanteet, joissa poliisipartiolle tulee myrkytystilanne vastaan niin, ettei paikalla olisi ensihoitoa, lienevät kuitenkin harvinaisia suhteessa siihen, että kaikki kenttäpoliisit lähdettäisiin kouluttamaan (naloksonin käyttöön) ja sitä hankittaisiin kaikkien varustukseen.

Tehosta buprenorfiinin yliannostuksiin tarvitaan lisätietoa

Vaikka naloksonin jakamisesta on saatu hyviä kokemuksia useissa maissa, sen vaikuttavuudesta Suomen oloissa tarvitaan vielä lisätietoa. Naloksoni tiedetään tehokkaaksi muun muassa heroiinin ja morfiinin yliannostuksissa, mutta Suomessa suurin osa opioidimyrkytyksistä on buprenorfiinin, alkoholin ja bentsodiatsepiinin yhteiskäytön aiheuttamia.

– Tutkimusta naloksoniohjelmien vaikuttavuudesta buprenorfiinimyrkytyskuolemien määrän vähentämisessä on vähän. Koska buprenorfiini on Suomessa eniten käytetty opioidi, naloksoniohjelmien vaikuttavuudesta tulisi käynnistää pilottitutkimus, Rönkä sanoo.

Aineena naloksonia pidetään yleisesti turvallisena. Yleisin haittavaikutus on pahoinvointi ja muut tyypilliset opioidivieroitusoireet, kun naloksoni yhtäkkiä kumoaa opioidien vaikutuksen kehossa.

Jotkut ovat epäilleet, että naloksonin saatavilla olo voisi johtaa riskialttiimpaan opioidien käyttöön. Ajatus on kuitenkin laajalti torjuttu.

– On tuloksia siitä, että naloksoniannostelu kesken opioidipäihtymyksen on niin epämiellyttävä kokemus, että käyttävä pyrkii sitä välttämään. Eli naloksonin saatavuus ei todennäköisesti lisää riskikäyttäytymistä, Rönkä kertoo.

Naloksoniohjelma on yksi seitsemästä kehityskohteesta, joita asiantuntijaryhmä käsittelee. Lisäksi pohdinnassa ovat muun muassa huumeiden käyttöhuoneet sekä se, miten korvaushoitoon pääsyä voitaisiin nopeuttaa ja helpottaa. Työryhmän toimikausi kestää maaliskuun 2023 loppuun.

Suomessa huumekuolemien määrä on 2000-luvulla tuplaantunut. Vuonna 2019 huumeisiin kuoli Tilastokeskuksen mukaan 234 ihmistä. Alle 40-vuotiaiden miesten keskuudessa huumeet ovat toiseksi yleisin kuolinsyy itsemurhan jälkeen.

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka