Viestikoekeskus-tutkinnassa lähdesuojaan vedonneella Helsingin Sanomien toimittajalla ei ollut oikeutta olla vastaamatta poliisin kysymyksiin, korkein oikeus (KKO) linjasi keskiviikkona. Ennakkopäätöksessään KKO katsoi, että kysymykset eivät koskeneet lähdesuojan tai anonyymin ilmaisun oikeuden piiriin kuuluvia seikkoja.
Keskusrikospoliisi (KRP) kuuli toimittajaa todistajana esitutkinnassa, jossa tutkittiin epäiltyä turvallisuussalaisuuden paljastamista liittyen Helsingin Sanomissa julkaistuun, Puolustusvoimien Viestikoekeskusta käsitelleeseen artikkeliin. Joulukuussa 2017 julkaistussa artikkelissa kerrottiin salaisen keskuksen toiminnasta, ja lähteenä käytettiin salaiseksi leimattuja asiakirjoja.
Poliisi epäili että lehdessä oli valmisteltu julkaistavaksi muitakin vastaavia tietoja sisältäviä artikkeleja. Lisäksi epäiltiin, että salassa pidettäviä tietoja oli välitetty, luovutettu tai ilmaistu myös lehden toimitusorganisaation sisällä.
Poliisin mukaan todistajana kuultu toimittaja oli osallistunut ainakin yhden tutkinnan kohteena olleen artikkelin työstämiseen. Esitutkinnassa toimittaja kieltäytyi vastaamasta poliisin kysymyksistä neljään vedoten toimittajan lähdesuojaan ja anonyymin ilmaisun oikeuteen.
Tutkinnanjohtaja vei asian Helsingin käräjäoikeuteen, joka velvoitti toimittajan vastaamaan kysymyksiin. Yhden kysymyksen osalta käräjäoikeus kuitenkin katsoi, että toimittaja voisi kysymykseen vastaamalla saattaa itsensä syytteen vaaraan, minkä vuoksi tällä oli oikeus olla vastaamatta siihen.
Toimittaja valitti käräjäoikeuden ratkaisusta KKO:hon.
Toinen toimittaja ei ollut suojeltava lähde
Kysymykset, joihin toimittaja oli kieltäytynyt vastaamasta, olivat: "Millä tavoin osallistuit sinulle esiteltyyn artikkeliprojektiin liittyvien artikkelien muokkaamiseen? Kerro myös, mitä artikkeleita muokkasit.", "Ketkä muut toimituksessa määrittelivät sen, mitä tietoja 19. ja 20.12.2017 julkaistuissa artikkeleissa julkaistiin ja toisaalta, mitä tietoja artikkeliluonnoksista poistettiin?" sekä "Miten sinua ohjeistettiin näiden tässä kuulustelussa käsiteltävien artikkelien muokkaamiseen liittyen?".
KKO katsoi, ettei kysymyksiin vastaaminen voisi johtaa artikkelien tietolähteen paljastumiseen, eikä toimittajalla täten ollut lähdesuojan perusteella oikeutta olla vastaamatta niihin.
– Sen selvittäminen, ketkä ovat olleet tutkinnan kohteena olevien artikkelien kanssa toimituksen sisällä tekemisissä, ei edellytä kysymykseen vastaamista siten, että se voisi johtaa tietolähteen paljastumiseen. Kysymyksiin vastaamalla (toimittajan) ei voida katsoa antavan sellaista lähteen yksilöivää tietoa, joka voisi välillisesti paljastaa lähteen henkilöllisyyden, KKO sanoi.
Toimittaja oli vedonnut myös siihen, että vastaaminen vaarantaisi hänen niin sanotun toimituksellisen lähteensä. Toimittaja katsoi, että jos hän saa toiselta toimittajalta tiedot artikkelista tai artikkelin muokattavakseen, tästä toimittajasta tulee hänen lähteensä, jota lähdesuoja suojaa. KKO oli eri mieltä.
KKO:n mukaan lähteenä voidaan esisijaisesti pitää tiedotusvälineen ulkopuolista henkilöä, joka on halunnut avustaa sitä yhteiskunnallisesti merkityksellisen tiedon julkaisemisessa ja käsittelemisessä. Toimituksen sisällä saman artikkelin parissa työskentelevistä toimittajista sen sijaan ei lähtökohtaisesti tule toistensa lähteitä, KKO katsoi.
Itsekriminointisuojakaan ei käynyt perusteeksi
KKO:n mukaan myöskään anonyymin ilmaisun oikeus ei soveltunut tapaukseen. Sen mukaan anonyymin ilmaisun oikeus koskee lähtökohtaisesti sellaisia viestejä, jotka on julkaistu anonyymisti tai esimerkiksi nimimerkillä.
– KKO toteaa, että tässä asiassa tutkinnan kohteena olevat artikkelit on julkaistu nimellä, eikä niitä siten koske anonyymin ilmaisun oikeus. Anonyymin ilmaisun oikeus ei tässä tapauksessa suojaa myöskään niitä muita toimittajia, jotka ovat jollakin tavalla osallistuneet artikkelin työstämiseen.
KKO katsoi myös, ettei toimittaja voisi kysymyksiin vastaamalla saattaa itseään turvallisuussalaisuuden paljastamista koskevan syytteen vaaraan. Hänellä ei siten myöskään itsekriminointisuojan perusteella ollut oikeutta olla vastaamatta kysymyksiin, KKO sanoi.
KKO palautti asian käräjäoikeuteen toimittajan kuulemista varten.
KRP kertoi joulukuussa, että turvallisuussalaisuuden paljastamista koskeva esitutkinta oli valmistunut. Juttu siirtyi syyteharkintaan viiden Helsingin Sanomien työntekijän osalta.
.