Suomi ja muut Pohjoismaat ovat kärkisijoilla verrattaessa naisten osuutta pörssiyhtiöiden hallituksissa ja johtoryhmissä. Asia selviää Keskuskauppakamarin naisjohtajakatsauksesta.
Suomalaisten pörssiyhtiöiden hallituksissa naisten määrä on nyt 30 prosenttia. Myös naisten osuus pörssiyhtiöiden johtoryhmissä on tasaisesti kasvanut.
Naisten osuuden kasvua selittää Keskuskauppakamarin mukaan hallinnointikoodin suositus, jonka mukaan pörssiyhtiön hallituksessa on oltava sekä miehiä että naisia.
Naisjohtajakatsauksessa tarkastellaan naisten osuutta pörssiyhtiöiden hallituksen ja johtoryhmän jäseninä EU- ja ETA-valtioiden välillä. Tiedot on kerätty vuodelta 2020.
Kansainvälisessä vertailussa parhaiten pärjää Norja, jossa on voimassa kiintiölainsäädäntö hallituksen jäsenille. Naisten osuus hallituksen jäsenistä on Keskuskauppakamarin mukaan kuitenkin jämähtänyt lakisääteisen minimin eli 40 prosentin tuntumaan.
Keskuskauppakamarin johtavan asiantuntijan Ville Kajalan mukaan Suomen ja Ruotsin esimerkit osoittavat, että naisjohtajuutta voidaan edistää tehokkaasti ilman kiintiöitä.
– Tämä kuitenkin edellyttää elinkeinoelämältä aktiivista otetta, sillä muutos perinteisiin roolimalleihin ei tapahdu itsestään. Naisten urapolkuihin johtajina tulee kiinnittää huomiota myös yleisemmin. Myös henkisestä jaottelusta naisten ja miesten koulutusaloihin on päästävä eroon, Kajala sanoo tiedotteessa.
Naisten tulot 14 prosenttia pienemmät kuin miehillä
Suomalaisten naisten tulot ovat keskimäärin 14 prosenttia pienemmät kuin miesten, kertoo Tilastokeskus . Miehiä on selvästi naisia enemmän korkeimmissa tuloluokissa, mutta samalla myös tuloerot ovat miesten keskuudessa suurempia kuin naisten joukossa.
Tulonjakotilastoon on luettu mukaan palkat, yrittäjätulot, eläkkeet ja muut tuet ja etuudet.
Suurimmat tulot ovat perheellisillä työikäisillä miehillä. Ikäluokista suurituloisin on vuonna 1975 syntyneet miehet. Pienituloisimpia ovat nuoret, yksinasuvat ja ulkomaalaistaustaiset.