Suomi rokottaa samassa tahdissa muiden EU-maiden kanssa, mutta ei halua luvata liikoja – kaikki halukkaat saattavat saada rokotteen jo kesällä

Suomi etenee rokotuksissa suunnilleen samaa tahtia muiden EU-maiden kanssa. Markku Ulander / LEHTIKUVA

Anssi Rulamo / STT

Suomessa kaikki halukkaat aikuiset saattavat saada vähintään yhden koronarokoteannoksen jo kesän aikana, arvioivat sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) asiantuntijat STT:lle.

Suomi on rokottamisessa suurin piirtein samassa tahdissa muiden EU-maiden kanssa. Monet niistä uskovat saavansa kaikki aikuiset rokotettua vähintään yhdellä annoksella kesän aikana. Jotkut maat ovat jopa asettaneet tarkan tavoiteaikataulun. Suomessa on kuitenkin otettu viestinnässä varovainen linja ja pidättäydytty tarkoista aikatauluarvioista.

– Suomi rokottaa tällä hetkellä aivan samaan tahtiin kuin muutkin EU-yhteishankinnassa mukana olevat maat. Kaikki halukkaat aikuiset on rokotettu kesän lopussa tai alkusyksystä. Mahdollisesti nopeamminkin, mutta rokotusten eteneminen riippuu siitä, miten nopeasti ja kuinka paljon rokoteannoksia saadaan maahan, sanoo STM:n turvallisuus- ja terveysosaston ylilääkäri Sari Ekholm STT:lle.

Arvio on hieman aiempia optimistisempi, mutta kuitenkin varovaisempi ja epämääräisempi kuin esimerkiksi Tanskalla, joka on ilmoittanut tarkkoja tavoitepäivämääriä. Tanska on Suomea edellä rokottamisessa, mutta vain hieman.

Ero arvioissa ei johdu niinkään rokotustahdista, vaan valitusta viestintälinjasta. Suomessa ei haluta luvata sellaista, mikä ei välttämättä toteudu. Rokotustahti on vahvasti kiinni rokotteiden tuotantotahdista, ja näkymä sen suhteen on muuttunut tähän mennessä nopeasti ja usein.

– Tämä (aikataulu) on täysin riippuvainen siitä, miten me saamme AstraZenecan annoksia. Meillä ei ole vielä niistä varmuutta tulevien viikkojen osalta, THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek sanoo STT:lle.

– Tässä on tietysti kaksi linjaa. Tanska voi sanoa, että tiettyyn päivään mennessä on kaikki rokotettu, mutta sitten he joutuvat korjaamaan sanomaansa, jos rokotteita ei tule. Kumpi sitten on parempi tapa?

Tanskan arvio viime viikonloppuun asti oli, että kaikki halukkaat olisi rokotettu 27. kesäkuuta mennessä. Viranomaiset kuitenkin myöhäistivät arviotaan heinäkuun loppuun.

Nohynek muistuttaa, että myös EU-komissio joutui myöhäistämään arviotaan siitä, milloin 70 prosenttia väestöstä olisi rokotettu.

Tuntematon muuttuja

Arvioiden tekemistä mutkistaa se, että rokotteita ja niitä tuottavia yhtiöitä on useita.

Pfizerin rokotteen toimitusmäärät tiedetään, ja niiden perusteella kaikki 70 vuotta täyttäneet olisivat saaneet rokotuksen huhtikuun puolivälissä. AstraZenecan toimituksissa taas on paljon epävarmuutta. Aikataululaskelmissa on siis tuntematon muuttuja, jota Suomen viranomaiset eivät halua lähteä arvaamaan umpimähkään.

– Tietysti ymmärrän, että festivaalijärjestäjät haluaisivat tietää, ja mekin haluaisimme tietää, mutta meiltä puuttuu oleellisia tietoja, Nohynek sanoo.

AstraZenecan rokotteen toimituksia on hidastanut esimerkiksi se, että rokotteeseen kuuluvan adenovirusvektorin kasvatusmäärät eivät ole vastanneet yhtiön omia toiveita.

THL:n ylilääkäri Taneli Puumalainen arvioi torstaina, että jos kaikki sujuu odotusten mukaan, perusterveiden työikäisten rokotukset päästään aloittamaan viimeistään kesäkuussa.

Jos AstraZeneca pystyy lisäämään toimitusmääriään, aikataulu nopeutuu. Rokotustahtia kiihdyttää myös se, jos Johnson & Johnsonin rokote tulee odotusten mukaisesti vetoavuksi kevään aikana.

STM:n Ekholmin mukaan rokotusten etenemistä hidastaa tällä hetkellä lähinnä saatavuus ja tuotantokapasiteetin rajallisuus.

– Suomessa on mahdollista rokottaa huomattavasti nopeammin ja enemmän ihmisiä kuin tällä hetkellä rokotetaan, jos valmisteita saadaan.

Toisen annoksen rokottamisessa Suomi EU:n hitaimpia

Suomen asema EU-maiden keskinäisessä vertailussa on Euroopan tartuntatautiviraston lukemien mukaan kaksijakoinen. Ensimmäisen annoksen saaneissa Suomi on 8,8 prosentin osuudellaan EU-maista kuudenneksi paras. Edellä ovat vain Malta, Tanska, Irlanti, Kypros ja Unkari.

Molemmat rokoteannokset saaneiden osuus (1,8 prosenttia) on kuitenkin Suomessa EU:n neljänneksi alhaisin. Jäljessä ovat vain Bulgaria, Latvia ja Kroatia.

Pieni Malta on EU:n ykkönen rokotuksissa. Ensimmäisen annoksen on siellä saanut 13,5 prosenttia ja molemmat annokset 5,9 prosenttia väestöstä.

Suuremmista EU-maista tehokkain on ollut Puola, jossa 8,2 prosenttia on saanut ensimmäisen annoksen ja 4,6 prosenttia molemmat annokset.

Suurin osa EU-maista etenee melko samassa tahdissa. Pieni eritahtisuus voi johtua esimerkiksi siitä, minä päivinä rokotteita saadaan eri maihin ja miten nopeasti tietoja raportoidaan.

– Kun puhutaan pienistä luvuista, tällaiset päivän prosentuaaliset heitot saattavat näyttäytyä niin, että olisi eroja, mutta koko ajan olemme hyvässä EU-keskitasossa, THL:n Nohynek huomauttaa.

Myös STM:n Ekholm sanoo Suomen etenevän samassa tahdissa muiden EU-maiden kanssa.

Eriävien tahtien taustalla ovat myös esimerkiksi linjaukset, joita on tehty rokoteannosten väleistä ja AstraZenecan rokotteen ikärajoista.

Esimerkiksi Saksa päätti Timesin mukaan vasta viime viikolla pidentää rokoteannosten väliä saadakseen mahdollisimman laajan kattavuuden, kun moni muu maa oli tehnyt näin jo aiemmin. Saksassa ensimmäisen annoksen on saanut pienempi osuus ihmisistä kuin Suomessa, mutta molemmat annokset saaneita taas on enemmän.

Saksa on Suomen tavoin varovainen

Vaikka EU-maiden keskinäisessä rokotustahdissa ei pääosin ole valtavia eroja, maiden tavoiteaikataulut eroavat toisistaan.

Tanskan ja Ruotsin tavoitteet alkukesästä ovat kuuluneet optimistisempiin. Ruotsissa hallituksen tavoitteena on saada kaikki halukkaat rokotettua kesäkuun loppuun mennessä. Viime kuussa monilla alueilla kuitenkin arvioitiin, että aikataulu viivästyy heinäkuulle. Tanska myöhäisti virallista tavoitettaan viikonloppuna.

Hollannissa terveysministeri Hugo de Jonge sanoi Telegraaf -lehden mukaan viime viikolla, että kaikkien halukkaiden pitäisi saada ensimmäinen rokoteannos heinäkuun alkuun mennessä. Hollannin arvio on muuttunut myönteisemmäksi, sillä aiemmin hallitus arvioi, että kaikkien rokottaminen voisi venyä syksyyn. De Jonge kuitenkin huomautti, että tavoitteen toteutuminen riippuu lääkeyhtiöistä.

Saksassa arviot ovat olleet lähempänä Suomen varovaista linjaa. Liittokansleri Angela Merkel on luvannut, että kaikki saksalaiset saavat ensimmäisen annoksen 21. syyskuuta mennessä. Hidas rokotustahti on saanut Saksassa kritiikkiä.

Ranska puolestaan on luvannut kaikille rokotteen elokuun loppuun mennessä.

Arabiemiraatit ja Britannia Israelin vanavedessä

EU-maat ovat kaukana maailman nopeimpien rokottajien tahdista.

Maiden välisen rokottamiskilvan selkeä voittaja on Israel, joka näyttää saavan rokotusprojektinsa maaliin useita kuukausia ennen muita maita, jos kääpiövaltioita ei oteta lukuun. Israelissa yli 55 prosenttia väestöstä on jo saanut ensimmäisen rokoteannoksen ja yli 42 prosenttia molemmat annokset. Maan on arvioinut pystyvänsä rokottamaan kaikki yli 16-vuotiaat maaliskuun loppuun mennessä.

Tällä hetkellä Israelin suurimpana haasteena on yrittää saada rokotetuksi ne, jotka suhtautuvat rokotteisiin skeptisesti, kertoo Wall Street Journal .

Israelin menestyksen takana on sen lääkeyhtiö Pfizerin kanssa tekemä sopimus, jossa se maksoi rokotteesta muita maita enemmän ja sitoutui jakamaan Pfizerille tietoja rokotusten vaikutuksista.

Israelin ohella yli 50 prosentin kattavuuden on päässyt myös Intian valtameren saarivaltio Seychellit. Tämän jälkeen ahkerimpia rokottajia ovat olleet Arabiemiraatit, Britannia ja Yhdysvallat. Euroopan ykkösrokottajassa Britanniassa vähintään yhden rokoteannoksen on saanut jo kolmannes väestöstä ja Yhdysvalloissakin lähes viidennes väestöstä. Osuudet ovat selkeästi suurempia kuin yhdelläkään EU-maalla.

Latinalaisen Amerikan menestystarina on ollut Chile, jossa jo 20 prosenttia väestöstä on saanut vähintään yhden annoksen. Chilen tavoitteena on, että kesäkuuhun mennessä 80 prosenttia väestöstä on rokotettu, kertoo Guardian . Chile on ostanut Pfizerin rokotteen ohella kiinalaisen Sinovacin rokotetta.

Yhdysvalloissa arvio muuttui myönteisemmäksi

Yhdysvallat sai rokottamiseen etumatkaa esimerkiksi EU-maihin nähden kotimaisten yhtiöidensä Pfizerin ja Modernan rokotteiden turvin.

Presidentti Joe Biden ilmoitti hiljattain, että toukokuun loppuun mennessä rokotteita on riittävästi kaikkien halukkaiden rokottamiseksi. Aikaisemmin Bidenin hallinto oli puhunut heinäkuun lopusta, mutta Johnson & Johnsonin rokotteen hyväksyminen ja tuotannon kiihdyttäminen nopeuttivat aikataulua.

Tämä ei vielä suoraan tarkoita sitä, että Yhdysvallat saa kaikki halukkaat rokotettua toukokuun loppuun mennessä, sillä tuotteen riittävyys on vain yksi osa yhtälöä.

Kanada on selvästi jäljessä etelänaapurinsa tahtia. Siellä tavoite on saada kaikki halukkaat rokotettua syyskuuhun mennessä.

Britanniassa hallitus on ilmoittanut tavoitteekseen, että kaikki yli 18-vuotiaat saavat vähintään ensimmäisen rokoteannoksen heinäkuun loppuun mennessä. Hallitus arvioi olevansa aikataulussa tavoitteen saavuttamiseksi. Britanniassa kaikki rajoitukset sosiaalisille tapaamisille on tarkoitus purkaa 21. kesäkuuta mennessä.

Suomi pysyy EU-rintamassa

EU-maiden hitaat rokotustoimitukset esimerkiksi Yhdysvaltoihin ja Britanniaan verrattuna ovat herättäneet turhautumista, ja muutamat maat ovat jo livenneet yhteisestä rintamasta.

Unkari on aloittanut rokotukset venäläisellä Sputnik V:llä ja kiinalaisen Sinopharmin rokotteella. Myös Tshekki on tilannut venäläisrokotetta. Tanska ja Itävalta puolestaan aloittivat yhteistyön Israelin kanssa rokotteiden kehittämiseksi. Suomessa ei tässä vaiheessa harkita EU:n hankintaohjelman ulkopuolisia rokotteita.

– Suomi ostaa ensisijaisesti rokotevalmisteita, joilla on Euroopan unionin myyntilupa, STM:n Ekholm sanoo.

Vaikka EU-maiden rokotustahtia on arvosteltu, maailmassa on myös rikkaita teollisuusmaita, joissa rokottaminen on vasta aivan alkumetreillä. Tällaisia ovat Japani, Etelä-Korea, Australia ja Uusi-Seelanti, joissa kussakin vasta pari promillea väestöstä on saanut rokotteen.

Niissä elämä on tällä hetkellä muutenkin lähempänä normaalia kuin Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Ne ovat saaneet pidettyä tautimäärät suhteellisen alhaisina muun muassa tiukan rajavalvonnan ja tartuntojen jäljittämisen avulla.

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka