Essayah pelkää, että kuntien on nostettava veroprosenttiaan, koska hallitus sysää uusia vastuita ilman rahaa

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah haluaisi hillitä kuluja, jotta kuntien elinvoima säilyisi. AKSELI MURAJA / LEHTIKUVA

Saila Kiuttu / STT

Reilun 9 000 asukkaan pohjoissavolainen Lapinlahti on kuin moni muu kunta Suomessa: ikäihmisten määrä kasvaa ja työikäinen väestö pienenee.

Kylän halki menee kuitenkin sekä rautatie ja Viitostie. Seudulla toimii myös merkittäviä pörssiyhtiöitä, kuten Ponsse , Olvi ja Valio . Kulttuuri ja urheilu ovat myös vahva osa kuntakuvaa.

– Ylä-Savon alueella tarvitaan esimerkiksi metalliteollisuuden alihankintaa, joten voisi sanoa, että alue on kokonaisuudessaan vahva, mikä omalta osaltaan pitää Lapinlahtea elinvoimaisena, sanoo Lapinlahden kunnanvaltuutettu ja kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah STT:n kuntavaalisarjan kolmannessa haastattelussa.

Elinvoima kunnassa syntyy hänen mukaansa siitä, että alueella on hyvä mahdollisuus harjoittaa yritystoimintaa. Tulevina vuosina väestön ikääntyminen joka tapauksessa haastaa Lapinlahdenkin taloutta, joten rakenteellisia uudistuksia tarvitaan. Yksi hyvä sellainen on Essayhin mukaan valmisteilla oleva sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus.

– Pienille kunnille sote-palvelut ovat sellainen kurimus, kun budjetin muu liikkumavara voi jäädä hyvinkin pieneksi. Budjetista saattaa olla 70–80 prosenttia sotea.

Hallituksen sote-malli ei kuitenkaan sellaisena kristillisdemokraatteja täysin tyydytä, sillä siinä on muun muassa rahoitukseen ja alueiden yhdenvertaisuuteen liittyviä ongelmia.

Uudistuksen myötä sosiaali- ja terveyspalveluista vastaaminen siirtyisi kunnilta suuremmille itsehallinnollisille alueille.

Oppivelvollisuusiän nosto ja hoitajamitoitus kinnaavat

Oppositiopuoluetta luotsaavan Essayahin mukaan etenkään pienten kuntien taloutta ei kannata alkaa trimmata juustohöylällä.

– Siellä on niitä lakisääteisiä toimia, jotka kuntien pitää joka tapauksessa toteuttaa valtionosuuksilla ja verotuloilla.

Hän pelkää, että kuntien on joka tapauksessa lähivuosina pakko nostaa veroprosenttiaan, sillä hallitukselta on tulossa kunnille lisää velvoitteita ilman riittäviä valtionosuuksia.

– Toivoisimme, että hallitus ei tekisi sellaista valtakunnan politiikkaa, jossa se sysää kunnille lisävelvoitteita ilman riittäviä valtionosuuksia.

Isoimpina peikkoina KD näkee kaksi isoa uudistusta eli oppivelvollisuusiän nostamisen, jossa oppilaskohtaisia materiaalikustannuksia on Essayahin mukaan rankasti alimitoitettu. Toinen on sinällään tärkeä hoitajamitoitus, josta tulee Essayahin mukaan kuluja kunnille.

Kuntaliitoksista Essayah ei myöskään säästökeinona innostu.

– Jos esimerkiksi kaksi köyhää kuntaa pistetään yhteen, mitä etua tai hyötyä siitä tulee? Kuntien elinvoima ja sen säilyttäminen ovat tärkeämpiä keinoja kuin kuntaliitokset.

Pärjäävätkö kunnat vaikeasti työllistyvien kanssa?

Essayah pitää kannattavana sitä suuntausta, että työllisyyspalveluja siirretään kuntien hoidattavaksi. Kunnilla on parempi paikallistuntemus ja kyky rakentaa yhteistyötä oman alueen yritysten kanssa. Lisäksi yhteistyö sosiaalitoimen ja koulutoimen kanssa on luontevaa.

– Mutta onko kunnissa tarpeeksi osaamista kaikkein vaikeimmassa työllistymisasemassa olevien siirtyessä kunnan kontolle, jos siellä tulee pitkäaikaistyöttömiä, osatyökykyisiä ja maahanmuuttotaustaisia?

Työllisyyden kuntakokeilut, joissa kokeilukunnat vastaavat osin alueensa työ- ja elinkeinopalveluiden tarjoamisesta, olisivat normaalioloissakin haasteellisia, mutta koronaepidemia aiheuttaa Essayahin mukaan oman vaikeuskertoimensa.

– Tässä nyt tällä hetkellä eletään aikoja, jolloin lomautuspätkät saattavat muuttua irtisanomisiksi. Kyllä tässä on oma vaaransa, että tämä on kunnille iso pala purtavaksi.

Elinvoimaa kuluja hillitsemällä

Kuntien elinvoiman säilyttämiseksi kristillisdemokraatit pyrkisivät hillitsemään kuluja. Essayah nostaa esille kaksi esimerkkiä: työhyvinvointiohjelmilla sairauspoissaolojen vähentäminen ja kuntien järkevämmät hankinnat.

Esimerkiksi Lapinlahdella on arvioitu, että viime vuonna tehtiin puolen miljoonan euron säästö, kun sairauspoissaolot saatiin selvästi vähenemään. Essayah myöntää, että osittain sairauspoissaolojen vähenemiseen vaikutti koronaepidemia, kuten on havaittu laajemminkin koko maassa, mutta myös kunnan tekemät tietoiset parannukset työhyvinvointiin näkyvät.

Kuntien hankinnoissa KD:n puheenjohtaja lisäisi osaamista laatukriteereissä, jotta alueen yritykset saataisiin mukaan tarjouksiin. Sitä kautta verotulot saataisiin suunnattua oman kunnan kirstuun.

– Kunnat tekevät nyt niin isoja tarjouspyyntöjä, että oman kunnan yritykset tippuvat pois eivätkä pysty vastaamaan tarjouspyyntöihin.

Tavoitteena kymmeniä valtuustopaikkoja lisää

Kristillisdemokraattien kannatus oli viime kuntavaaleissa neljän prosentin tuntumassa, ja puolueella on yhteensä 320 valtuutettua. Jos kuntavaalit sujuvat puolueen tavoitteiden mukaan, paikkamäärä kasvaa muutamalla kymmenellä.

– Siinä on tietysti haastetta, Essayah myöntää.

Miten sitten yksittäiset valtuutetut pystyvät ajamaan valtuustoissa puolueen asiaa isojen puolueiden ikeessä?

– Kuntapolitiikassahan se on sikäli helpompaa, kun ei ole kyse hallitus-oppositio-asetelmasta, kuten valtakunnan politiikassa. Usein pienet ryhmät saattavat olla ratkaisijoita vaa'ankieliasemassa, jos asioissa tapahtuu jakautumisia. Kuntapolitiikassa myös henkilökohtaiset ominaisuudet ovat tosi ratkaisevia, hän sanoo.

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka