Valtiovaltaa piti muistuttaa, että tiedottamista tarvitaan myös saamen kielillä – saamelaiset viettävät kansallispäiväänsä kaiken muuttaneen koronavuoden jälkeen

Valtio unohti käydä keskusteluja koronapandemian muuttamasta tilanteesta alkuperäiskansan kanssa, sanoo saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso. Vesa Moilanen / LEHTIKUVA

Tuija Sorjanen / STT

Vielä vuosi sitten saamelaiset viettivät kansallispäiväänsä 6. helmikuuta kuten tavallisesti. Inarin kylällä kokoonnuttiin kirkkoon ja yhteisiin tapahtumiin saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa, pudisteltiin ystävien ja tuttavien käsiä.

Pari viikonloppua aiemmin oli vietetty Skabmagovat-elokuvafestivaaleja, jotka ovat yksi vuoden tärkeistä tapahtumista, kuten kaikki sellaiset tilanteet, joissa ihmiset kohtaavat toisensa.

Maaliskuun puolivälissä kaikki muuttui. Tänä vuonna Skabmagovat järjestettiin digitaalisesti, eikä Inarin raitilla tänä kansallispäivänä kulje ihmisiä juhlavissa saamenpuvuissaan ainakaan samassa määrin kuin tavallisesti.

Ohjeistus rajanylityksistä epäselvää

Valtio unohti käydä keskusteluja koronapandemian muuttamasta tilanteesta alkuperäiskansan kanssa, sanoo saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso. Valtiovaltaa piti muistuttaa jopa siitä, että se hoitaisi tiedottamisen myös saamen kielillä.

– Edes minä, jolla on aika laaja tiedonsaantioikeus, en ole ollut aina tietoinen siitä, mitkä säännökset rajanylityksessä ovat voimassa ja kuinka se vaikuttaa saamelaisiin, Juuso sanoo.

Saamelaiset elävät neljän valtion alueella, ja Suomen puolen saamelaisilla on paljon ydinperheenjäseniä esimerkiksi Norjassa ja Ruotsissa. Perhe on saamelaiskontekstissa ydinperhettä laajempi käsite, Juuso huomauttaa. Lisäksi rajaliikenteen rajoittaminen on vähentänyt saamelaisten mahdollisuutta perinteisiin elinkeinoihinsa, käytännössä esimerkiksi käsitöiden myyntiin tai porolaitumien välillä siirtymiseen.

Suomen valtio ei voi estää kansalaisiaan poistumasta maasta eikä tulemasta sinne, mutta esimerkiksi rajoilla työskentelevä henkilöstö ei ole aina osannut ohjeistaa saamelaisia raja-asioissa saman suuntaisesti, Juuso sanoo.

Kantelu oikeuskanslerille

Kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksien professori Martin Scheinin European University Institutesta teki saamelaisten rajanylitysasioista kantelun oikeuskanslerille. Hänen mukaansa rajavalvontaa koskevat päätökset ovat loukanneet saamelaisten oikeutta perinteisten saamelaiselinkeinojen harjoittamiseen. Lisäksi ne ovat olleet liian epäselviä ja jopa harhaanjohtavia.

Oikeuskansleri Tuomas Pöysti vastasi , että kun rajoitustoimien hyötyjä suhteessa niiden haittoihin tarkasteltiin, valtion olisi tullut ottaa saamelaisten oikeudellinen asema huomioon. Oikeuskansleri totesi myös, että tiedottamisessa on parantamisen varaa.

Nyt esimerkiksi Rajavartiolaitoksen sivuilla lukee, että saamelaisten elinkeinon ja kulttuurin harjoittaminen on välttämätön syy saapua maahan. Saamelaiset voivat ylittää maarajat ja rajajoen eli Tenon myös muualta kuin rajanylityspaikkojen kautta.

Vanhuksia tavattu ikkunoiden takaa

Koronapandemia on vaikuttanut valtavasti saamelaisiin vanhuksiin, kertoo saamelaisten sosiaali- ja terveysasioita edistävän Sami Soster ry:n toiminnanjohtaja Ristenrauna Magga. Perinteiset tavat ja yhteisöllisyys on pitänyt unohtaa.

Ensin tuli pelko. Ikäihmiset muistavat pohjoisessa kuolemaa kylväneen espanjantaudin ja tuberkuloosin. Kun rajoitukset tulivat, sovittiin, että pidetään yhteyttä.

Kun aikaa kului, saapuivat ahdistus ja turhautuminen.

Järjestölle tuli puheluita ikävissään olevilta vanhuksilta aamusta iltaan. Työntekijät ovat käyneet tapaamassa ikäihmisiä portailla ja ikkunoiden takana.

– Pelkääviä ihmisiä osasi vielä kannustaa, mutta ahdistuksen kanssa on vaikeampaa. On osattava olla korva, kun olkapääkään ei voi olla, Magga sanoo.

Eräät ovat alistuneet kohtalon edessä.

– Jos taivaan isä ottaa luokseen, sitten asia on niin, Magga kuvailee joidenkin tunnelmia.

Rokotuksia odotetaan

Sami Soster haki Maggan mukaan rahoitusta nettitapaamisten järjestämiseen, mutta sitä ei tullut.

– Toisessa päässä Suomea näitä asioita ei kai nähdä samalla tavalla. Ehkä en osaa kirjoittaa siten, että toinen ymmärtäisi, mistä on kyse, äidinkielenään pohjoissaamea puhuva Magga sanoo.

Hän toivoo, että järjestö pääsisi pohtimaan yhdessä valtiovallan kanssa, miten saamelaisten ikäihmisten oloa voitaisiin helpottaa vaikkapa etäyhteyksiä järjestämällä.

Rokotuksia saamelaiset ikäihmiset odottavat toiveikkaina, Magga kertoo.

– Olemme eläneet ne ajat, jolloin ihmiset kuolivat sellaisiin tauteihin, joihin sittemmin on kehitetty rokotteet.

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka