AstraZenecan rokotetta suositellaan toistaiseksi alle 70-vuotiaiden rokottamiseen – rokotusten annosvälin pidentämistä suositellaan

Rokotussuositusta muutetaan tarvittaessa, kun tutkimustietoa rokotteen tehosta ja vaikutuksista eri ikäryhmillä kertyy lisää. Jussi Nukari / LEHTIKUVA

Maiju Ylipiessa, Henrietta Nyberg / STT

AstraZenecan koronarokotetta suositellaan toistaiseksi alle 70-vuotiaiden rokottamiseen, linjaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) nimittämä kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä KRAR.

Rokotussuositusta muutetaan tarvittaessa, kun tutkimustietoa rokotteen tehosta ja vaikutuksista eri ikäryhmillä kertyy lisää.

70-vuotiaiden ja sitä vanhempien rokottamiseen ryhmä suosittelee jo käytössä olevia mrna-rokotteita. Yli 70-vuotiaiden kuolleisuus koronaviruksen aiheuttamaan tautiin on THL:n mukaan moninkertainen nuorempiin ikäryhmiin verrattuna.

– Vaikka AstraZenecan rokotteen saaneilla ikääntyneillä vasta-aineiden määrä on tutkimuksissa ollut samaa luokkaa kuin muillakin ikäryhmillä, ikääntyneiden tutkittavien määrä on toistaiseksi ollut tehotutkimuksissa pieni. Tutkimustiedon vähäisyys ei tarkoita, että suojatehoa ei olisi, mutta tietoa tarvitaan enemmän. Siksi odotamme kattavampia tutkimustuloksia rokotteen suojatehosta ikääntyneillä ja muutamme suositusta tarvittaessa, kertoo KRARin puheenjohtaja Ville Peltola tiedotteessa.

Tilanteessa, jossa rokotteita on vähän, KRAR suosittelee AstraZenecan rokotteen tarjoamista rokotusjärjestyksen mukaisesti ensimmäisenä perussairautensa vuoksi riskiryhmiin kuuluville.

Esimerkiksi Ranska ja Ruotsi ovat linjanneet, että AstraZenecan rokotetta ei anneta yli 65-vuotiaille. THL:n ylilääkäri Hanna Nohynekin mukaan Suomen päätös rokotteen käytöstä pohjautuu jo olemassa olevaan näyttöön koronaviruksen aiheuttamasta taudista, jotta voidaan saada paras vaste rokotusohjelmalle.

– Oli vaihtoehtona myös se, että lasketaan tai nostetaan ikärajaa. Se, missä eniten pystyttiin kuolemia ja vakavia tauteja estämään, se asettui tähän 70 vuoden iän kohdalle, Nohynek sanoi THL:n ja sosiaali- ja terveysministeriön (STM) yhteisessä tiedotustilaisuudessa.

Iäkkäille ainakin yksi rokoteannos huhtikuun loppuun mennessä

Hyvin varovaisen arvion mukaan yli 70-vuotiaat olisivat saaneet Suomessa ainakin yhden annoksen mrna-rokotetta huhtikuun loppuun mennessä, sanoi THL:n johtava asiantuntija Mia Kontio tiedotustilaisuudessa.

Varovaisen arvion mukaan Suomeen olisi tuolloin tullut noin kaksi miljoonaa rokoteannosta. Suomessa nyt käytössä olevat rokotteet vaativat, että niitä annetaan kaksi annosta.

Tähän mennessä Suomeen on saapunut yhteensä noin 280 000 Pfizer - Biontechin ja Modernan rokoteannosta. Lähiviikkoina odotetaan saapuvaksi noin 100 000 annosta lisää. STM:stä kerrotaan, että rokotetilanteen ja rokotteiden saatavuuden odotetaan parantuvan kevään aikana.

Rokotusrekisterin mukaan rokoteannoksia on annettu Suomessa yhteensä noin 174 000. Lukuun kuuluu myös jo annettuja toisia annoksia.

Rekisterin luvussa on Kontion mukaan useiden tuhansien rokotteiden vajeita eri alueilta ympäri Suomea.

Annosvälin pidentämistä suositellaan

Rokotusasiantuntijaryhmä suosittelee koronarokotteiden annosvälin pidentämistä 12 viikkoon.

THL:n Nohynekin mukaan rokotetut saavat paremman suojan, kun rokotteen annosväliä pidennetään. Silloin elimistön tuottama vastustuskyky hänen mukaansa kypsyy ja vahvistuu.

– Samalla annosväli auttaa vakavassa epidemiatilanteessa nostamaan nopeasti rokotuskattavuutta, kun pienissä erissä saapuvat annokset riittävät entistä useammalle. Mahdollisimman moni, jolla on kohonnut riski saada vakava koronavirustauti, saa nopeammin ensimmäisen rokoteannoksen tarjoamaa, jo kohtalaisen hyvää suojaa, sanoo Nohynek tiedotteessa.

Annosvälin pidentämistä perustellaan sillä, että koska rokotteita tulee nyt maahan melko hitaalla tahdilla, olisi tärkeää, että mahdollisimman moni saataisiin rokotettua ensimmäisellä annoksella. Nohynekin mukaan on tiedossa, että jo ensimmäinen rokoteannos antaa rokotetulle hyvän suojan koronaviruksen aiheuttamaa tautia vastaan.

– Jos tulee enemmän rokotteita, tiedetään, että kannattaako pitää tällaista rokoteväliä vai onko syytä mennä muuhun aikatauluun, Nohynek sanoi tiedotustilaisuudessa.

THL:n mukaan odotettavissa on, että Suomeen saatavien rokoteannosten määrä kasvaa kevään mittaan niin, että rokotteita riittää myös rokotussarjan toisten annosten antamiseen ja että yhä useampi pääsee rokotusten piiriin.

Suojavaikutus kehittyy muutamissa viikoissa

Koronarokotteiden suojavaikutus kehittyy muutamien viikkojen kuluessa ensimmäisen annoksen jälkeen, sanoi lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean kliinis-farmakologisen yksikön päällikkö Jukka Sallinen tiedotustilaisuudessa. Täysi suojateho saavutetaan Sallisen mukaan vasta noin kaksi viikkoa toisen annoksen jälkeen.

Koronarokotteiden suojavaikutuksen kesto ei vielä ole tiedossa. Euroopan lääkeviraston (EMA) myöntämät myyntiluvat ovat ehdollisia, joten niihin kuuluu yhtiöille velvollisuus toimittaa lisätutkimuksia.

Rokotteiden antamisen jälkeen ilmenneissä haittavaikutuksissa ei Sallisen mukaan ole tunnistettu oleellisia eroja eri rokotteiden välillä.

Tiistaihin mennessä Fimealle oli ilmoitettu yhteensä 231 koronavirusrokotteesta tullutta haittavaikutusta. Vakavia ilmoituksia oli tehty 71.

Vakavaksi haittailmoitus luokitellaan, jos se on johtanut kuolemaan, hengenvaaraan, sairaalahoitoon tai sen pidentymiseen, aiheuttanut pysyvän vamman tai alentanut toimintakykyä tai on synnynnäinen epämuodostuma. Arviot perustuvat haittavaikutuksen ilmoittajan arvioon tai sen puuttuessa Fimean arvioon.

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka