Estonia-tv-dokumentin tekoa johtanut ruotsalaistoimittaja Henrik Evertsson puolusti oikeudessa sukelluksia hylylle lisätiedon tarpeella autolautan uppoamisen syistä. Hän on yhdessä ryhmän toisen jäsen kanssa syytteessä hautarauhan rikkomisesta.
– Tämä oli ilmiselvästi anteeksiannettava teko, johon ryhdyttiin ilmaisun- ja informaationvapauden vuoksi, kaksikon asianajaja Johan Eriksson perusteli käräjäoikeudessa.
Hän myös korosti dokumenttiryhmän lähteneen matkaan saksalaisella aluksella satamasta Saksassa. Koska Saksa ei ole allekirjoittanut kansainvälistä sopimusta Estonian hautarauhasta, ryhmä oletti, ettei se tee mitään laitonta.
Evertsson kertoi oikeudelle, että Suomen Rajavartiolaitoksen vartiolaiva Turva olisi ollut merellä paikalla, mutta päästänyt dokumenttiryhmän aluksen Estonian uppoamispaikalle. Evertsson antoi ymmärtää, että ryhmä olisi kyllä totellut, jos Turvalta olisi annettu jotain viranomaismääräyksiä.
Dokumenttiryhmä kertoi myös varmistaneensa Estonian uhrien omaisia edustavan suurimman yhdistyksen tuen tutkimussukelluksille. Niitä ei tehty hylyn sisällä, eikä hylyllä käynyt sukeltajia vaan sukellusrobotti.
Lisätutkimuksia harkitaan, sukelluksista ei vielä päätöstä
Kaksipäiväinen oikeudenkäynti Estonian hautarauhan rikkomisesta alkoi Göteborgin käräjäoikeudessa tänään. Evertssonin johtama ryhmä lähetti sukellusrobotin hylylle syksyllä 2019. Viime vuoden syksynä esitetyssä tv-dokumentissa kerrottiin tietoja hylyn kyljessä olevasta repeämästä, jota ei dokumentin mukaan ollut aiemmin havaittu.
Tietojen vuoksi hautarauhalakia ollaan Ruotsissa muuttamassa siten, että uudet tutkimussukellukset hylylle olisivat mahdollisia. Nykyinen laki sallii sukellukset vain joko hylyn peittämiseksi tai ympäristönsuojelusyistä.
Viron, Suomen ja Ruotsin tutkintaviranomaiset sopivat joulukuussa kartoittavansa mahdollisia tulevia toimenpiteitä. Onnettomuustutkintakeskuksen mukaan päätös siitä, ovatko vedenalaiset tutkintatoimet välttämättömiä, on lippuvaltio Viron käsissä, Viro myös ratkaisee mahdollisten tutkintatoimien toteuttamisen, OTK tiedotti joulukuussa.
Estonia-dokumenttiryhmä on antanut materiaaliaan myös onnettomuustutkijoiden käyttöön.
Kiistelty dokumentti sai journalistipalkinnon
Toimittajajärjestöt ovat arvostelleet päätöstä syyttää dokumentin tekijöitä. Ruotsalaisten oikeusasiantuntijoiden mukaan syyttäjällä ei ole kuitenkaan ollut asiassa muuta vaihtoehtoa.
– Rikosoikeudellisessa maailmassamme asiat ovat joko sallittuja tai kiellettyjä. Jos kyseessä on ollut hyvä tarkoitus, käräjäoikeus voi siinä tapauksessa ottaa sen huomioon määrätessään rangaistusta, sanoo syyttäjä Helene Gestrin.
Maksimirangaistus hautarauhan rikkomisesta on kaksi vuotta vankeutta, mihin oikeuden ei uskota päätyvän.
Estonia-dokumentin tekijät saivat Ruotsissa viime vuoden suuren journalistipalkinnon. Palkitsemista arvosteltiin myös toimittajapiireissä, koska dokumentin katsottiin olevan hataralla perustalla ja pyrkivän vahvistamaan aiempia salaliittoteorioita Estonian uppoamissyystä.
Kiistaa on ollut myös siitä, onko ryhmän uutena löytönä esittelemä repeämä hylyn kyljessä sittenkään uusi vai jo aiemmin raportoitu.
Tallinnasta Tukholmaan matkalla ollut autolautta Estonia upposi syyskuussa 1994. Haverissa kuoli 852 ihmistä, heistä suurin osa ruotsalaisia. 137 laivalla ollutta pelastui.
Vuonna 1997 julkaistun virallisen onnettomuustutkintaraportin mukaan Estonian uppoaminen johtui aluksen keulavisiirin irtoamisesta kovassa merenkäynnissä. Se johti veden syöksymiseen aluksen autokannelle ja lopulta laivan uppoamiseen.