EU:ssa tekeillä oleva lainsäädäntö asettaisi tiukempia velvoitteita suurille internet-yrityksille – uudetkaan some-palvelut eivät pääse luistamaan

Donald Trumpin Twitter-tili suljettiin sen jälkeen, kun hänen kannattajansa mellakoivat kongressirakennuksessa. EU haluaa internet-alustoille enemmän vastuuta sisällöstä. AFP / LEHTIKUVA

Ilmo Ilkka / STT

Yhdysvaltojen väistyvän presidentin Donald Trumpin kannattajien etsimät some-alustat eivät nekään pysty pakenemaan ulkopuolista sääntelyä.

Twitterin päätös poistaa Trumpin tili palvelustaan on kiihdyttänyt hänen kannattajiensa hakeutumista vaihtoehtoisten palveluiden äärelle. Näitä ovat muun muassa Parler ja Gab, jotka markkinoivat itseään lähes rajoittamattomalla sananvapaudella. Palveluita on kuitenkin kritisoitu siitä, että ne sallivat väkivaltaisen ja laittoman sisällön helpommin kuin perinteisemmät palvelut.

EU:ssa parhaillaan valmisteilla oleva lainsäädäntö some-alustojen vastuista koskisi Elinkeinoelämän Keskusliiton asiantuntijan Sanna-Maria Bertellin mukaan myös tällaisia uudempia ja pienempiä alustapalveluita tai alustoja. Komissio antoi viime vuoden lopulla esityksen digipalvelusäädöksestä, jolla sen mukaan varmistettaisiin verkkoympäristön turvallisuus.

Säädös koskisi kaikkia alustoja, joilla on EU:ssa olevia käyttäjiä ja sen mukaan alustojen täytyy ylläpitää ilmoituskanavaa laitonta sisältöä varten. Lisäksi niiden pitäisi reagoida tehokkaasti kanavan kautta tehtyihin ilmoituksiin.

Suurille enemmän velvoitteita

Ehdotuksen mukaan suuremmat alustat joutuisivat tekemään huomattavasti enemmän toimia, ja vastaavasti mikrotason ja pienet alustat saisivat joitain hallinnollisia helpotuksia.

Bertell arvioi, että keskustelua tullaan käymään rajanvedosta, joka nyt menee osittain alustan koon mukaan. Keskustelua käydään muun muassa siitä, tulisiko säädöksessä ehdotettu erillinen velvollisuus ilmoittaa vakavasta rikollisesta toiminnasta koskea myös pienempiä ja uudempia alustoja.

Lisäksi hän pitää todennäköisenä, että myös marginaalisemmat palvelut, kuten 4chan- ja 8chan-foorumit tulevat olemaan loppujen lopuksi tämän ilmoitusvelvollisuuden piirissä, joskin niiden taustahenkilöiden saattaminen vastuuseen voi olla hankalaa.

Etu- vai jälkikäteistä vastuuta?

Komission säädöksen ydintehtävä on Bertellin mukaan muuttaa muun muassa verkossa toimivien, todella suurten alustojen toimintaperiaatetta. Näillä nähdään olevan myös suurimmat vaikutukset. Tällaisia ovat muun muassa Facebook ja Twitter.

Tähän asti ne ovat toimineet niin sanotun vastuuvapauden periaatteen mukaan. Käytännössä tämä on tarkoittanut sitä, että vastuu sisällöstä on palvelujen käyttäjillä, eikä niinkään palvelun tarjoajilla.

Poikkeuksena on ollut vain pieni osa sisällöstä, muun muassa terroristinen sisältö, jonka valvonta ja poistaminen on ollut palvelujen EU:n tasolla säädetty velvollisuus.

– Tässä puhutaan aina, onko vastuu etukäteistä vai jälkikäteistä. Tilanne ei ole verrattavissa esimerkiksi sanomalehden päätoimittajan vastuuseen, sillä palveluilla ei ole vastuuta tarkistaa sisältöä etukäteen. Jos alusta ei tiedä ongelmallisesta sisällöstä, eivät ne ole myöskään vastuussa siitä.

Motiivi uudelle säädökselle on Bertelin mukaan EU:n halu turvata ydinarvonsa, kuten sananvapaus ja demokratia.

Tieto lisää vastuuta

Nykyisen tilanteen taustalla on Bertellin mukaan vanha EU:n sähkökauppadirektiivi, joka perustuu ajatukseen siitä, että internetin välittäjäpalvelut ovat neutraaleja toimijoita.

– Direktiivissä ne ovat vähän kuin maanteitä. Eivät ne maanteiden ylläpitäjät tai maantiet itse vastaa siitä, että siellä tehdään rikoksia. Ne vastaavat vain siitä, että tie on olemassa.

Direktiivi on otettu käyttöön aikana, jolloin nykyisenkaltaisia sosiaalisen median alustoja ja palveluita ei vielä ollut olemassa. Tämä tilanne luo Bertellin mukaan vääristyneen kannustimen alustoille.

– Mitä enemmän alustat selvittävät asioita, sitä enemmän ne joutuvat vastuuseen. Mistä ne eivät tiedä, ne eivät ole myöskään vastuussa. Toki säädöksessä ymmärretään, että palvelujen välittäjienkin välillä on eroja. On olemassa välittäjiä, jotka ovat aidosti neutraaleja toimijoita, esimerkiksi puhelinoperaattorit tai hosting-palvelut. Nämä vain säilövät dataa ilman, että ne koskevat, muuttavat tai vaikuttavat siihen sisältöön.

Toisenlaiset välittäjät ovat sellaisia, jotka toiminnassaan puuttuvat sisältöön ja käyttävät sen ylitse valtaa sekä keräävät dataa.

– Puhutaan algoritmisesta vaikuttamisesta. Tämä uusi lakiehdotus lähtee siitä, että vastuuvapauden periaate on edelleen pääsääntö, mutta sitä aletaan nyansoimaan. Mitä isompi toimija ja mitä isompi vaikutus sillä on sisältöön, vaikka algoritmisen vaikuttamisen kautta, sitä isompi vastuu toimijalla on.

Jättisakot säädöksen rikkojille

Säädöksessä asetetaan myös muunlaisia vaatimuksia ja sanktioita palveluille sekä alustoille. Vaatimuksia erityisesti isoille alustoille ovat Bertellin mukaan muun muassa datan avaaminen viranomaisille ja mahdollisuus antaa käyttäjän riitauttaa palvelun tekemä päätös, jos hänen sisältöään on esimerkiksi poistettu.

Jos palvelu tai alusta ei toimi säädöksen mukaisesti, voi sille seurata suuri rahallinen sanktio. Suurimmillaan tämä sakko voisi olla isoimpien toimijoiden kohdalla jopa kuusi prosenttia vuotuisesta maailmanlaajuisesta liikevaihdosta.

Komission esityksellä on vielä pitkä tie EU:n rattaissa. Seuraavaksi siihen ottavat kantaa EU-maat neuvostossa ja Euroopan parlamentti.

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka