Edustajainhuoneen puhemies haluaa ydinasekoodit pois Trumpilta – päätösvalta pysyy kuitenkin presidentillä

Edustajainhuoneen puhemies Nancy Pelosi (kuvassa) sanoi keskustelleensa mahdollisen laukaisun estämisestä asevoimien komentajan Mark Milleyn kanssa. AFP / LEHTIKUVA

STT–AFP

Yhdysvalloissa edustajainhuoneen puhemies Nancy Pelosi nosti perjantaina esiin huolensa presidentti Donald Trumpin mahdollisesta yrityksestä käyttää maan ydinaseiden laukaisukoodeja. Pelosi sanoi keskustelleensa mahdollisen laukaisun estämisestä asevoimien komentajan Mark Milleyn kanssa.

Todellisuudessa sen enempää Pelosi kuin kukaan muukaan ei saa ydinaseiden käyttöön liittyvää päätösvaltaa pois istuvalta presidentiltä, kertovat muun muassa uutistoimisto AFP ja Time -lehti.

Yhdysvaltain perustuslain mukaan ydinaseiden laukaisusta päättää yksin presidentti. Asiaan eivät pysty puuttumaan kongressiin valitut poliitikot, eivätkä myöskään puolustusministeriön työntekijät tai kenraalit.

Trumpin virkakautta on jäljellä 12 päivää. Erityisesti demokraatit ovat vaatineet hänen viraltapanoaan keskiviikkoisten kongressin mellakoiden jälkeen. Pelosi sanoi perjantaina, että presidentti on "poissa raiteiltaan".

– Tilanne ei voisi olla vaarallisempi. Meidän on tehtävä kaikki voitavamme, jotta voimme suojella Yhdysvaltojen kansaa hänen tasapainottomilta hyökkäyksiltään maatamme ja demokratiaamme vastaan, Pelosi kirjoitti demokraattikollegoilleen osoittamassaan kirjeessä.

Ydinaseiden laukaisukoodit sisältävää laukkua kannetaan presidentin mukana jatkuvasti. Yleensä ydinaseiden mahdollista laukaisua edeltäisi neuvottelu asevoimien päälliköiden kanssa.

Kysymys laillisuudesta ainoa kieltäytymisperuste

Time-lehden mukaan päätösvalta Yhdysvaltojen ydinaseiden laukaisusta on ollut maan presidentillä siitä asti, kun Harry S. Truman antoi käskyn ydinpommien pudottamisesta Japanin Hiroshimaan ja Nagasakiin toisen maailmansodan aikana elokuussa 1945.

Lehden mukaan nopeaa käskynantoa pidettiin erityisen tärkeänä kylmän sodan aikana.

AFP:n mukaan asevoimien on noudatettava presidentin käskyä, pidettiin sitä järkevänä tai ei. Presidentin käskyvaltaa voi rajoittaa vain kysymys siitä, onko käsky "laillinen". Sotaan liittyvän lainsäädännön mukaan asevoimien palveluksessa oleva voi kieltäytyä käskyn noudattamisesta, mikäli se on laiton.

– Mahdolliset kysymykset käskyn laillisuudesta johtavat kuitenkin todennäköisemmin siihen, että presidentin kanssa neuvotellaan ja käskyn sisältöä muutetaan kuin siihen, että käskyä kieltäydyttäisiin noudattamasta, kongressin tutkimuspalvelun joulukuisessa ydinaseita koskevassa raportissa todetaan.

Time-lehden mukaan kongressissa on ollut haluja rajoittaa presidentin oikeuttaa päättää ydinaseiden käytöstä yksin. Vuonna 2017 demokraatit tekivät lakiesityksen, jonka mukaan presidentin olisi odotettava kongressin päätöstä sodan julistamisesta ennen kuin ydinaseita voisi käyttää. Esitykseltä puuttui kuitenkin republikaanien tuki.

Lehden mukaan huolta ydinasekoodeista ja presidentin mielentilasta kannettiin myös 1970-luvulla, kun republikaanipresidentti Richard Nixonin tiedettiin olleen usein juovuksissa hallintonsa loppuaikoina. Nixon erosi presidentinvirasta Watergate-skandaalin jälkeen vuonna 1974.

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka