Suomalainen saunaperinne otettiin mukaan Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon – Lähes 90 prosenttia suomalaisista saunoo kerran viikossa

Kiaus lämpenee suomalaisissa kotitalouksissa taajaan. Agata Anttonen

STT

Suomen ensimmäinen kohde Unescon Ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luettelossa on saunaperinne. Suomi allekirjoitti Unescon yleissopimuksen aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta vuonna 2013. Museovirasto vastaa sopimuksen toimeenpanosta Suomessa.

Suomalainen saunaperinne nimettiin Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon 17.12.2020 järjestetyssä hallitustenvälisen komitean kokouksessa.

Museoviraston sitoutuu Suomen valtion valtuuttamana yhdessä suomalaisten saunayhteisöjen sekä saunakulttuuria edistävien toimijoiden kanssa vaalimaan omaperäisen, suomalaisen saunaperinteen jatkuvuutta ja nostamaan esille sen merkityksellisyyttä osana tapakulttuuria ja hyvinvointia.

– Saunaperinteen nimeäminen Unescon luetteloon tuo samalla näkyvyyttä elävälle aineettomalle kulttuuriperinnölle, joka on osa arkeamme ja juhlaamme. Nimeäminen tarkoittaa vastuuta perinteen suojelusta niin saunatoimijoiden kuin valtion taholta", muistuttaa erikoisasiantuntija Leena Marsio Museovirastosta.

Saunan lämmitys, saunomiseen liittyvät tavat ja perinteet sekä esimerkiksi saunominen lauluissa, uskomuksissa ja tarinaperinteessä ovat osa tätä elävää, aineetonta kulttuuriperintöä. Saunomisen elinvoimaisuus on nyt huipussaan: lähes 90 prosenttia suomalaisista saunoo kerran viikossa. Suosio näkyy myös saunojen lukumäärässä: Suomessa on noin 3,2 miljoonaa saunaa. Perinne siirtyy eteenpäin perheissä sekä lukuisissa aktiivisissa saunaseuroissa.

Myös Suomen Saunaseura on toiminut hankkeessa aktiivisesti lähtien saunomisen saamisesta Elävän perinnön wikiluetteloon ja Unesco-hakemuksen laatimiseen. Saunaseura on koonnut suomalaiset saunatoimijat yhteen suomalaisen sauna-aatteen ja suomalaisen saunakulttuurin edistämiseksi. 

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka