Lähiluonnon puroista on tullut suomalaisille henkireikiä ja silmäteriä, mutta moni pienvesi kaipaa kipeästi kunnostamista

Taimenen vaellusta helpotettiin Ylöjärven Myllypurossa rakentamalla kutusoraikkoja ja suojapaikkoja. Kuvassa Heikki Holsti. TARJA REPO / LEHTIKUVA

Tarja Repo / STT

Pienet virtavedet ovat uhanalaisia, mutta viime vuosina niiden suojeluun ja kunnostamiseen on herätty aiempaa laajemmin. Pienvesistä varsinkin puroihin kohdistuu valtavaa mielenkiintoa, kerrotaan Metsähallituksen luontopalveluista.

Vesistöjen kunnostamisessa ympäristöviranomaisten huomio on aiemmin kohdistunut etupäässä isompiin jokiin ja soiden ennallistamiseen, mutta nyt katse kääntyy aiempaa tarkemmin myös pienvesiin. Tekemistä on kuitenkin valtavasti, sillä kymmenet tuhannet pienvedet kaipaavat hoitoa.

– Puroihin kohdistuva mielenkiinto on lisääntynyt selvästi. Julkisuus on luonut myönteistä ilmapiiriä. Myös rahoitusmahdollisuudet kunnostamiseen ovat parantuneet, summaa erikoissuunnittelija Jari Ilmonen Metsähallituksesta.

Pienvesien kunnostamiseen on osallistunut laaja kirjo eri toimijoita. Niihin kuuluu esimerkiksi vesiensuojeluyhdistyksiä, WWF, Suomen Luonnonsuojeluliitto, Virtavesien hoitoyhdistys, Saimaan lohikalojen ystävät ja K-ryhmä WWF:n kanssa toteutetulla Kalapolut-hankkeella.

– Suomessa on ihmisiä, jotka ovat toimineet vuosikymmeniä pienvesien hyväksi. Heidän työnsä kantaa hedelmää, ja sana siitä on levinnyt eteenpäin niin rahoittajien kuin kansalaistenkin parissa.

Puroon laskettiin jätevesiä

Kunnostus on tuottanut lupaavaa tulosta Ylöjärven Siivikkalassa sijaitsevassa Myllypurossa. Kirkasvetinen puro Näsijärven reitin alaosassa on nelisen kilometriä pitkä.

– Perimätiedon mukaan 1800–1900-luvun vaihteessa puron varressa harjoitettiin laajaa kalanviljelyä. Paikalliset ovat kertoneet, että kaupunki laski jätevesiä puroon, jolloin puhdasta vettä vaativa taimen hävisi, kertoo ympäristöasiantuntija Heikki Holsti Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksestä, joka järjestää purolle kunnostustalkoita.

Tavoitteeksi asetettiin taimenen palauttaminen puroon. Kuusi vuotta sitten aloitettiin mätirasiaistutukset ja puron määrätietoinen kunnostus. Talkooväki on tehnyt kutusoraikkoja ja suojapaikkoja kaloille.

– Totesimme tänä vuonna ensimmäistä kertaa, että uusi taimenkanta on alkanut lisääntyä Näsijärveen laskevassa Peräjoessa mätirasiaistutusten avulla. Uskomme, että luontainen lisääntyminen on nyt käynnistynyt myös Myllypurossa.

Kunnostamiseen on saatu paljon tukijoita, kuten Ylöjärven kaupunki, Näsijärven kalatalousalue ja Näsijärven Lohikalayhdistys.

Talkootyö kantaa hedelmää

Tärkeässä roolissa Myllypuron ja muidenkin Kokemäenjoen vesiensuojeluyhdistyksen kohteiden kunnostamisessa ovat vapaaehtoistyöntekijät.

– Talkoolaisissa voi erottaa kolme ryhmää. Mukana on nuoria vapaa-ajan kalastajia, ympäristöihmisiä sekä paikallisia vesialueiden osakaskuntalaisia, jotka ovat usein vanhempaa väkeä.

Pelkästään tänä syksynä yhdistyksen järjestämiin pienvesitalkoisiin on osallistunut 115 ihmistä kahdeksassa kohteessa.

Talkoolaisia on tarvittu myös Helsingin Haaganpurossa, jota kutsutaan Suomen urbaaneimmaksi taimenpuroksi. Tiettävästi meritaimen viihtyi purossa vuosisatojen ajan, kunnes kaupungistuminen romahdutti vedenlaadun ja kalakannat 1900-luvun puoliväliin mennessä.

Puroon on saatu palautettua uhanalaista Suomenlahden taimenkantaa. Se on vaatinut esimerkiksi vaellusesteiden kuten patojen poistamista. Vaellusta on autettu myös tekemällä kututaimenen nousua helpottavia rakenteita pitkään jyrkkään putkeen, jossa puro kulkee Hämeenlinnanväylän alla.

Helmi tuo lisää rahaa

Järjestöjen tekemä vesistöjen hoitotyö on pyörinyt pitkälti EU:n ja kansallisilla hankeavustuksilla. Myös valtion vesiensuojelun tehostamisohjelmasta myönnetään hankkeille rahaa.

Lähivuosina valtionrahoitus kasvaa osana uutta Helmi-elinympäristöohjelmaa, jonka yhtenä painopisteenä ovat pienvedet ja rantaluonto.

– Tarkoitus on nostaa pienvesien kunnostamisvolyymia huomattavasti. Puhumme valtionrahoituksen moninkertaistamisesta, kuvailee erityisasiantuntija Hanna-Leena Keskinen ympäristöministeriöstä.

Vuosina 2020–2030 toteutettavassa ohjelmassa tavoitteena on ensi alkuun kunnostaa 200 pienvesi- ja rantaluontokohdetta vuoteen 2024 mennessä. Näistä kiireellisimmin hoidettavia ovat monet purot ja lähteet.

Helmen myötä pienvesien kunnostuksia lisätään runsaasti. Viranomaistoimijoina ovat ely-keskukset ja Metsähallitus. Rahaa voidaan jo ensi vuonna jakaa myös järjestöille ja yhdistyksille, kun rahoitusinstrumenttien valikoima laajenee.

Vesistöjen kunnostuksissa otetaan yhä tarkemmin huomioon valuma-alueet.

– Tarkastelun kohteena on itse puron tai lammen lisäksi myös se, mistä ne saavat vetensä ja tuleeko vaikkapa läheisiltä pelloilta tai ojitetuilta soilta ravinnekuormitusta tai kiintoainesta. Ojia voidaan esimerkiksi padota tai tehdä laskeutusaltaita.

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka