Hallituksen esitys uudeksi oppivelvollisuuslaiksi on kerännyt kritiikkiä usealta taholta maanantaina päättyneen lausuntokierroksensa aikana. Esityksen tarkoituksena on korottaa oppivelvollisuusikä 18 vuoteen ja muuttaa toisen asteen koulutus täysin maksuttomaksi.
Esitystä arvostelee muun muassa eduskunnan apulaisoikeusasiamies, jonka mukaan kokonaisuus on lainsäädäntöteknisesti haastava.
– Uudistuksen myötä koulutusta koskeva sääntely pirstoutuu yhä useampaan lakiin, joita täytyy monissa kohtaa lukea ja soveltaa rinnakkain, oikeusasiamiehen lausunnossa kerrotaan.
Opiskelun maksuttomuus tarkoittaa sitä, että opetuksen ja ruoan ohella myös oppikirjat, tietokoneet ja muut varusteet sekä yli viiden kilometrin koulumatkat olisivat maksuttomia opiskelijan 20. ikävuoteen asti. Lausunnoissa kritisoitiin uudistuksen korkeaa hintaa.
Oikeusministeriö näkee ongelmallisena maksuttomuuden rajaamisen tiettyyn ikäryhmään. Opetusalan ammattijärjestö OAJ kannattaa oppivelvollisuuden laajentamista, mutta ottaisi aikalisän sen toteuttamiseen.
Lykkäystä toivoo myös Kuntaliitto, joka toivoo vuoden aikalisää. Muutosten on nykyisellään tarkoitus tulla voimaan vuonna 2021, ja toistaiseksi hallitus on pitänyt aikataulusta kiinni koronakriisistä huolimatta.
Oppivelvollisuusiän kasvattamisen perusajatus ei sekään saanut kaikilta kannatusta. Paimion kaupungin mukaan "pakottaminen oppivelvollisuuslain avulla ei ole se tapa, jolla saadaan parhaat tulokset".
Oppivelvollisuuden laajennusesityksen saamasta kritiikistä uutisoivat aiemmin muun muassa Helsingin Sanomat ja Uutissuomalainen .