Suomen yrittäjien pääekonomistin Mika Kuismasen mukaan kustannustuen suunnitelmassa on kaikki hyvän kriisituen elementit, kunhan vain hallitus tekee pikaisesti poliittiset päätökset esimerkiksi siitä, minkä suuruiseksi tuki asettuu.
– Asia mitä voi kritisoida on, että tällainen järjestelmä olisi pitänyt luoda heti kriisin alettua, Kuismanen sanoo STT:lle..
Elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) arvion mukaan tukisumma kokonaisuudessaan kahdelta kuukaudelta on jonkin verran alle miljardin. Hän ei aamun tiedotustilaisuudessa sanonut, mitkä olisivat kuukaudet, joilta tukea maksettaisiin.
Kuismasen mielestä niiden täytyy ehdottomasti olla maalis- ja huhtikuu, jolloin maksatuskuukaudet olisivat kesä- ja heinäkuu, jos kaikki menee hyvin.
Hän pitää vastaisuudenkin varalta tärkeänä, että kriisituen formaatti ja lainsäädäntö saadaan nyt valmiiksi.
– Jos vaikka ensi vuonna vastaavana ajankohtana tämä pirulainen tulee vielä pahempana, niin meillä on työkalu nopeasti käytössä.
Kuismanen pitää perusteltuna sitä, että jo saatuja tukia ja uutta tukea sovitellaan yhteen, eikä hän usko sen olevan kovin ongelmallista. Hänen mukaansa yrityksiä on niin erilaisissa tilanteissa, että kaikkia yksityiskohtia ei pystytä tässä vaiheessa viilaamaan.
– Se hinta on maksettava, että joitakin asioita joudutaan selvittämään pidempään.
Kuismasen mielestä hallituksen kannattaakin rakentaa tukimallin sisään joustoja esimerkiksi vertailuajankohdasta. Edellisen vuoden vastaava kausi vertailuajankohtana on hänen mukaansa ongelmallinen paitsi sesonkiluonteisille yrityksille, myös esimerkiksi syyskuussa perustetuille hyvin liikkeelle lähteneille yrityksille, joiden lento on pysähtynyt koronaan.
– Käytännön ruohonjuuritason ongelmia tulee eteen väistämättä.
Isoille yrityksille luotava oma apupaketti, jos ajautuvat ongelmiin
Hallituksen linja on ollut, että suuryrityksiä tuetaan pääasiassa lainarahalla ja se on pääasiallinen keino myös muualla maailmassa.
– Suuret pörssiyritykset on yleensä rajattu suorien tukien ulkopuolelle. Sille on oma perusteensa, eikä sitä pidä tulkita siten, että se olisi epäoikeudenmukaista. Heillä on isommat puskurit ja parempi pääsy rahoitusmarkkinoille. Jos isot yritykset ajautuvat ajan saatossa ongelmiin, on niille luotava omat apupakettinsa.
Kuismanen ei pidä järkevänä sitä, että yrityksiä kiellettäisiin kategorisesti maksamasta osinkoja tuen ehtona.
– En edes tiedä, onko kategorinen osingonmaksukielto juridisesti mahdollista, ja se ei olisi taloudellisestikaan viisasta.
Sen sijaan hänen mielestään olisi järkevää, että saatuja tukisummia ei saisi laskea mukaan perusteeseen, josta osingonmaksu lasketaan.
MaRa: Kiinteitä kuluja tulisi korvata ilman ylärajaa
Matkailu- ja ravintola-alan etujärjestön MaRan mukaan hallituksen linjaama uusi yritystuki on pettymys hotelli- ja kylpyläalalle. Järjestön mukaan hotelleille ja kylpylöille tulisi laatia oma tukipaketti tai niiden kiinteitä kuluja tulisi korvata ilman euromääräistä ylärajaa.
MaRa huomauttaa, että hotellien ja kylpylöiden liiketoiminta on käytännössä loppunut koronarajoitusten takia. Tuki voi kuitenkin olla hyödyllinen monelle matkailualan yritykselle, järjestö sanoo tiedotteessa.
MaRa ja Palvelualojen ammattiliitto PAM ovat esittäneet hotelleille ja kylpylöille 160 miljoonan euron tukipakettia.
MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi huomauttaa, että hotellit ja kylpylät ovat velkaantuneita suurten investointien vuoksi.
– Jos hallitus ei auta hotelli- ja kylpyläalaa, se sopeutuu konkurssien ja irtisanomisten kautta, Lappi varoittaa tiedotteessa.