Maaliskuun toisen ja kolmannen viikon hamstrausvaiheessa päivittäistavarakauppojen myynti kasvoi jopa kymmenillä prosenteilla. Myös alkoholia myytiin normaalia enemmän, mutta silti selvästi vähemmän kuin päivittäistavaroita yleisesti ottaen, kertoo S-Ryhmän kaupallinen johtaja Ilkka Alarotu.
Nyt koronaepidemian aiheuttama hamstrausostaminen on tasaantunut, mutta alkoholijuomien myynti on jatkanut rauhallista kasvuaan. Koko Suomessa oluiden ja lonkeroiden myynti on ollut noin kymmenen prosenttia tavallista suurempaa. Siiderien myynti ei ole lisääntynyt.
– Taustalla on todennäköisesti ravintoloiden sulkeutuminen ja myös matkustajamyynnin loppuminen. Vielä auki olleiden ravintoloiden sulkeminen saattaa näkyä myynnissä tulevina viikkoina, Alarotu sanoo.
Alkon toimitusjohtajan Leena Laitisen mukaan Alkossa asiakkaat käyttävät ostoksiinsa keskimääräistä suurempia summia, eli moni ostaa tällä hetkellä enemmän kerralla.
Samaan aikaan käynneissä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Maaliskuun toisella ja kolmannella viikolla asiakasmäärät olivat viime vuoden vastaavien viikkojen asiakasmääriä suurempia, mutta viime viikon alussa määrät laskivat viimevuotiselle tasolle ja siellä ne ovat pysyneet alkuviikostakin.
Viime viikonloppu sen sijaan oli poikkeuksellisen hiljainen.
Kuohuviini ei maistu poikkeusoloissa
Alkossa asiakkaat ostavat nyt eniten viinien hanapakkauksia, mutta myös väkevien juomien kysyntä on noussut. Kuohuviinien myynti sen sijaan on vähentynyt.
Laitisen mukaan illan viimeiset asiointitunnit ovat olleet myymälöissä pääosin rauhallisimpia. Pohjois-Suomen Alkoissa alkoholin myynti on hiipunut, sillä Lapissa ei ole normaaliin tapaan matkailijoita.
S-Ryhmän Alarotu kertoo, että Pohjois-Suomen päivittäistavarakaupoissa alkoholin myynnin kasvu on ollut vähäisempää kuin muualla Suomessa.
Omat juomatavat voivat nyt korostua
A-Klinikkasäätiön toimitusjohtajan Olavi Kaukosen mukaan on mahdotonta sanoa, lisääkö koronavirustilanne suomalaisten alkoholintarvetta, sillä tilanne on kaikille uusi.
Tiedetään kuitenkin, että esimerkiksi työttömyyden iskiessä ne, jotka ovat juoneet paljon, helposti lisäävät juomistaan. Sen sijaan ne, jotka ovat juoneet vähän, juovat entistä vähemmän, vaikka molempien tulot laskevat.
– Omaksutut tavat ja ratkaisumallit tuppaavat pysymään tai mahdollisesti hieman korostumaan myös uusien haasteiden osuessa kohdalle. On myös mahdollista, että jotkut lisäävät alkoholinkäyttöään lähinnä siksi, että on pysyttävä kotona eikä oikein ole mitään tekemistä, Kaukonen sanoo.
Alkoholilla hallitaan stressiä ja ahdistusta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkijan Janne Härkösen mukaan runsaasti alkoholia käyttävät ihmiset pyrkivät useammin hallitsemaan alkoholin avulla negatiivisia tunnetilojaan, kuten stressiä, ahdistusta tai masennusta, kun verrataan vähemmän juoviin.
– Negatiivisten tunteiden hallintaan alkoholi on huono vaihtoehto, sillä negatiiviset tunteet palaavat tavalla tai toisella alkoholin vaikutuksen lakattua. Tämä voi johtaa kierteeseen, Härkönen huomauttaa.
Alkoholin käytöllä on sekä akuutteja että pitkän aikavälin haittoja. Olavi Kaukosen mukaan akuutteja haittoja ovat esimerkiksi kodeissa tapahtuvat häiriöt ja lisääntynyt tapaturmien riski. Pitkään jatkunut runsas alkoholin käyttö lisää lukuisten sairauksien riskiä.
– Jos pitkään jatkunut alkoholin käyttö lisääntyy esimerkiksi tällaisessa poikkeustilanteessa hyppäyksellisesti, erilaiset sairaudet saattavat kehittyä melko nopeastikin akuuttia hoitoa vaativiksi, Kaukonen painottaa.
Härkönen kertoo, että yleisimpiä syitä alkoholin juomiseen ovat sosiaaliset syyt ja positiivisten tunnetilojen tehostaminen.
Ihmiset, jotka eivät ole tottuneet käyttämään alkoholia negatiivisten tunteiden käsittelyyn, tuskin alkavat käyttää sitä siihen poikkeusoloissakaan, vaikka tilanne ahdistaisi tai stressaisi. He pyrkivät Härkösen mukaan hoitamaan negatiivisia tunteitaan muilla keinoilla.