Koronavirus on sulkenut elokuvateatterit suuressa osassa Eurooppaa. Uudet elokuvat jäävät jonoon odottamaan ensi-iltaa.
Suomalaistuotannoista on siirretty esimerkiksi Lauri Randlan esikoisohjauksen, ohjaajan omiin lapsuudenkokemuksiin perustuvan draamakomedian Näkemiin Neuvostoliitto ensi-iltaa. Sen piti tulla valkokankaille 27. maaliskuuta.
Kukaan ei tiedä, milloin elokuvateatterit taas avaavat ovensa. Hollywood-studiot ovat siirtäneet kevään ja kesän ensi-iltoja aikaisintaan elokuulle ja jopa vuoteen 2021.
– Uusien ensi-iltapaikkojen löytämisestä tulee oma palapelinsä, sanoo Filmikamarin toimitusjohtaja Tero Koistinen.
Filmikamari on elokuva-alan yritysten kattojärjestö.
– Se on varmaa, että kun elokuvateatteriesitykset jatkuvat, kotimaiset uutuudet kilpailevat rajusti Hollywoodin kanssa.
Koistinen kuvailee amerikkalaisten ratkaisuja suureksi epävarmuustekijäksi. Hänen mukaansa virusepidemian ajoittuminen loppukevääseen oli kotimaisen elokuvan suhteen onni onnettomuudessa.
– Vain muutamia kotimaisia elokuvia oli sijoitettu ensi-iltaan näille viikoille, koska harva halusi kilpailla saleista James Bondin kanssa. Uuden 007-elokuvan No Time to Die ensi-illan piti olla 3. huhtikuuta. Se on siirtynyt loppuvuoteen.
Striimausmenestys Britanniassa
Jukka-Pekka Valkeapään elokuvan Koirat eivät käytä housuja piti tulla Britanniassa elokuvateattereihin 20. maaliskuuta. Teatterit suljettiin samalla viikolla. Levitysyhtiö ratkaisi asian siirtämällä ensi-illan samalla päivälle nettivuokraamoon.
Koirat eivät käytä housuja ehti saada erinomaiset arvostelut, yhtä hyvät kuin Suomessa, jossa se tuli elokuvateattereihin marraskuussa 2019. Britannian tunnetuin elokuvakriitikko Mark Kermode nosti sen viikon elokuvaksi.
Strategian muutos onnistui. Koirat eivät käytä housuja oli viikonloppuna Curzon-nettipalvelun viiden katsotuimman elokuvan joukossa. Laatuelokuviin keskittyvän palvelun muuta ajankohtaista tarjontaa ovat ranskalainen arvostelumenestys Nuoren naisen muotokuva ja historiallinen draama Mr. Jones. Elokuva-alan bisneslehti Screen kertoi tiistaina, että suuri kanava Channel 4 hankki Valkeapään elokuvan televisio-oikeudet.
– Tuossa tapauksessa paikallisen levittäjän sopimukset mahdollistivat nopean toiminnan, ja ratkaisu taisi toimia, Koistinen sanoo.
Valkokangas on tärkein tulonlähde
Jakelun siirtäminen valkokankaalta nettiin ja ripeästi televisioonkin ei ole niin yksinkertainen asia kuin miltä se kuulostaa. Uutta suomalaiselokuvaa ei voitaisi siirtää kotimaan markkinoilla valkokangaslevityksen ohi striimaukseen.
– Merkittävä osa elokuvan tuloista tulee elokuvateatterin lipputuloista. Ei teatterilevityksen yli voi hypätä, jos se on taloudellisesti olennainen.
Tekijöillekin valkokangaslevitys on tärkeä.
– Sitä arvostetaan taiteellisen kunnianhimon vuoksi. Ilman sitä ei saada esimerkiksi Jussi-ehdokkuuksia.
Erityisiin vaikeuksiin joutuivat elokuvat, jotka ehtivät valkokankaille juuri ennen epidemian kiihtymistä. Klaus Härön Elämää kuoleman jälkeen ehti pyöriä reilun viikon. Tuukka Temosen ohjaama Aika jonka sain ehti olla valkokankailla neljä esityspäivää ennen kuin elokuvateatterit suljettiin.
– Toivottavasti ne pystytään aikanaan lanseeraamaan uudelleen. Temosen elokuva ehti saada ensi-iltaviikonloppunaan yli 10 000 katsojaa. Se oli lupaava tulos, Koistinen sanoo.
Cannesin elokuvajuhlat siirtyivät
Monet kevään ja kesän tärkeät kansainväliset elokuvatapahtumat on peruttu tai siirretty. Cannesin festivaali, jota on vietetty toukokuun puolivälissä, on siirretty myöhempään. Uudesta ajankohdasta ei ole kerrottu.
Cannesia pidetään maailman tärkeimpänä lanseerauspaikkana etenkin taiteellisemmille ja ei-englanninkielisille elokuville. Sieltä alkoi myös eteläkorealaisen Parasiten tie kohti Oscar-voittoa. Viime vuosina Ranskan Cannesissa on nähty entistä enemmän suomalaisia elokuvia, esimerkiksi viime vuonna Koirat eivät käytä housuja.
Festivaalin tämän vuoden ohjelmistoa ei ollut julkistettu ennen uutista tapahtuman siirtämisestä.
– Jos festivaalille oli menossa suomalaiselokuvia, tapahtuman peruuntuminen on tekijöiden kannalta todella kurja juttu, Filmikamarin Koistinen sanoo.
– Cannesiin päässeet suomalaiselokuvat ovat tyypillisesti sellaisia, että ne tarvitsevat kansainvälistä huomiota ja levityssopimuksia. Se on tärkeää myös tekijöiden tulevan uran kannalta.