Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Mitalisade osui odotettuihin kohteisiin – moni suomalaisurheilija kävi Münchenissä vain kastumassa

Myöhään sunnuntai-iltana päättyneet yleisurheilun EM-kilpailut tarjosivat suomalaisurheilijoille yhtä laajan tuloskirjon kuin millainen sää Münchenissä oli viikon kestäneen urheilujuhlan aikana.

Aurinko paistoi, helle korvensi, tuuli koetteli askelmerkin oikeaa kohtaa, vesisade kasteli, ukonilma keskeytti yhden kisaillan, ja raekuuro nipisteli sinivalkoisen edustusasun kantajaa.

Etelä-Saksan Alppeihin törmänneet ilmamassat tipauttelivat suomalaisille sellaisen mitalisateen, jota ei oltu nähty sitten vuoden 1984 Los Angelesin olympialaisten yleisurheilukilpailujen, joissa Suomi otti kaksi kultaa, hopean ja pronssin.

Suomen mitalitoiveet ovat usein painaneet keihäsmiesten hartioita, mutta tällä kertaa seiväshyppääjä Wilma Murto, estejuoksija Topi Raitanen ja kolmiloikkaaja Kristiina Mäkelä kasvattivat saaliin suureksi jo hyvissä ajoin ennen päätöspäivän sunnuntain huipentanutta keihäskilpailua.

Murron ja Raitasen EM-kullat sekä Mäkelän EM-hopea saivat myöhään sunnuntai-iltana seurakseen keihäänheittäjä Lassi Etelätalon EM-pronssin.

Euroopan mestaruustasolla neljän mitalin saalis kertyi viimeksi Ateenassa 1982, mutta saldolla yksi kulta ja kolme pronssia.

Merkittävä osa onnistui

Murto, Raitanen, Mäkelä ja Etelätalo kehitystarinoineen ovat Suomen joukkueen kirkkain luku ja joilta mitaleja pystyi odottamaankin. Müncheniin lennätettyjen 68 urheilijan joukkoon mahtui paljon muutakin.

– Meillä on iso joukko urheilijoita kisoissa, ja iso joukko urheilija- ja valmentajapareja, jotka ovat kärkisijoilla, Suomen joukkueen GM Tuomo Salonen summasi STT:lle sunnuntaina hetki ennen keihäsfinaalia.

– Isossa kuvassa kokonaisuutena se kertoo, että meillä on urheilijajoukkoa. On laaja joukko, joka osoittaa arvokilpailujoukkueen koon ja sitten myös Euroopan kärkitasolla useita urheilijoita, joista merkittävä osa on onnistunut.

Münchenissä moni aiempien arvokilpailujen pistesijalainen kaivoi esiin uransa parhaat suoritukset. Mitalisteista Murto ja Mäkelä tekivät Suomen ennätykset, Etelätalo ennätyksensä, ja Raitanen voitti suunnitelmansa mukaisella taktiikkajuoksulla.

Seitsemänkymppiset jäivät Eugeneen

Pistesijoille ylsivät keihäänheittäjä Toni Kuusela (5:s), moukarinheittäjä Silja Kosonen (5:s), aitajuoksija Viivi Lehikoinen (6:s), kolmiloikkaaja Senni Salminen (7:s) ja moukarinheittäjä Krista Tervo (8:s).

Moukarinheitto on ollut yksi niistä lajeista, johon on kasattu menestysodotuksia viime vuosina. Kososen ja Tervon ennätystehtailun sivussa myös miehet ovat heittäneet hyviä tuloksia, mutta finaalipaikat jäivät naisille, jotka eivät peitelleet mitalitavoitteitaan.

– Harmittaa kyllä. Olisin halunnut heittää pidemmälle. Paras sijoitus kuitenkin arvokilpailuissa. Pitää olla siihen tyytyväinen, Tervo sanoi.

Sijoituksia huomattavampaa on se, miten Kososen ja Tervon tulostaso laski. Kosonen puristi 70-metrisen vielä Eugenen MM-finaalissa, mutta Tervon Pohjois-Amerikan reissun pisin jäi karsintaan. Kalevan kisoissa ja EM-kilpailuissa kumpikin jäi alle 70 metrin. Münchenissä he selvittivät täpärästi karsinnan.

Kosonenkin nosti esiin sen, että sijoitus oli paras arvokilpailuissa. MM- ja EM-kilpailujen vertailu ei ole kuitenkaan reilua. Eugenen kärkikuusikosta neljä heitti kotimantereellaan.

Moukarimiehet jäivät siistinä kasana karsintaan, kun jo Kalevan kisoissa senttipeliä pitäneet arvokisakonkari Tuomas Seppänen, Henri Liipola ja Aaron Kangas pudottivat metrilukunsa yhdellä 71:een. Metrin nosto SM-tasolta 73:een olisi vienyt finaaliin yhden sympaattisista suomalaisjärkäleistä.

– Eugenessa viiden kärki oli 30–35-vuotiaita, joten ei tässä mikään kiire ole todellakaan. Kunhan vaan fiksusti treenaa, niin se heitto löytyy, 25-vuotias Kangas sanoi.

Karsinta kasvattaa

Kisaturistiksi kukaan ei halua leimautua, mutta urheilijat nostavat usein esiin pettymykseen päättyneet kisakokemukset matkalla johonkin suurempaan.

Münchenissä tästä puhui esimerkiksi pituushyppääjä Kristian Pulli, joka karsiutui ensimmäisissä aikuisten arvokilpailuissaan EM-Berliinissä 2018.

– Ilman sitä kokemusta en olisi saanut koskaan mitalia EM-hallikilpailuista, hän viittasi vuoden 2021 pronssiinsa.

– Jokainen kokemus vie urheilijana eteenpäin.

Münchenissä hän kuvaili vireyden olevan kysymysmerkki. Vastaus oli se, että hän jäi taas niukasti karsintaan.

Karsinnan selvittämisen osalta onnistujiin voi laskea esimerkiksi Tokion olympialaisten ja Eugenen MM-kilpailujen karsiutujat seiväshyppääjä Elina Lampelan ja kolmiloikkaaja Salmisen. Kolmas kerta toden sanoi, ja molemmat pääsivät finaaleihin.

– Nyt ei tarvitse leimautua urheilijaksi, joka jää karsintaan, Lampela kertoi ison kiven sydämeltä vieräyttäneen suorituksen jälkeen.

Salminen huitoi karsinnan jälkeen niin rajusti haastattelualueella, että mikrofonikin sai kyytiä.

– Olen jännittänyt karsintoja. Nyt vain nautin. Ihana olo.

Salminen on seurannut läheltä, miten Mäkelä kypsyi karsiutumisten jälkeen arvokilpailumitalistiksi seitsemännessä finaalissaan. Müncheniin saapui kaikin puolin huippukuntoinen Mäkelä.

– Joka ikinen aiemmista arvokilpailuista oli tärkeä kokemus, jota pystyi hyödyntämään. Tarvitaan henkistä ja fyysistä vahvuutta, hän painotti mitalikahveillaan.

"Ei rallia voiteta, jos siellä pelätään"

Juoksuradalla moni suomalainen oli aivan liian vauhdikkaassa seurassa, mutta ilonaiheitakin riitti.

Miesten 110 metrin aitajuoksussa Santeri Kuusiniemi säväytti ja rynni välieriin. Lehikoinen aitoi 400 metrin välierissä Suomen ennätyksen. Camilla Richardsson onnistui 10 000 ja 5 000 metrin kilpailuissa ja ylsi kymmenen parhaan joukkoon. Seitsenottelussa Saga Vanninen oli kymmenes.

Naisten keihäskarsinnassa kisavirkailijoiden sen sijaan piti kelata mittanauhaa erityisesti suomalaisten heittojen jälkeen. Sanne Erkkola jäi yli kolme ja Anni-Linnea Alanen yli viisi metriä finaalipaikasta.

GM Salonen ei ota kantaa yksittäisiin urheilijoihin.

– Eurooppalaisella tasolla on paljon urheilijoita, jotka pääsevät kisoihin. Se tarkoittaa suurta joukkuetta ja sitä, että on laajalla skaalalla ennakko-odotuksia ja lopputuloksia. Osalle tulee onnistumisia ja osalle epäonnistumisia. Kun katsotaan isoja maita, sielläkin karsiutuu urheilijoita.

– Kukaan ei ole kisaturisti. Euroopan tasolla tasoerot tulevat suuriksi, kun täällä on esimerkiksi "Mondo" Duplantis. Ei se kenestäkään tee kisaturistia, että joku muu on lajissaan todella paljon parempi ja suvereeni, Salonen nosti esiin ruotsalaisen seiväshypyn maailmanennätysmiehen Armand Duplantiksen.

Kokemukset kasvattavat.

– Joillekin on todella kova kisata, kun siellä on Euroopan ja maailman kärki. Jotkut lajit ovat herkkiä. Jos haetaan onnistumista, ei voi pelätä epäonnistumista. Näin se on 60 urheilijan joukkueessa. Ei rallia voiteta, jos siellä pelätään, Salonen mukaili Leevi and the Leavingsin kappaletta Teuvo, maanteiden kuningas.