Se oli Helsingin Pallonlyöjien aikaa. Pesäpalloilun kolme ensimmäistä Suomen mestaruutta vuosina 1922–24 menivät seuralle, joka kehitteli Kaisaniemen kentällä rautatieaseman kupeessa pitkäpallosta uutta lajia.
– Koronasta toipuminen on kesken, mutta voimme sanoa selvinneemme viruspandemiasta. Pidämme syksyllä seminaarin, jossa suunnittelemme seuraavalle sataselle menoa, kertoo maaliskuusta Suomen pesäpalloliiton (PPL) toiminnanjohtajana työskennellyt Vesa Rämet, 56.
– Juhlimme kesän ajan tekemisen kautta. Pesäpalloliittohan ei ole vielä satavuotias. Ensimmäinen mestaruus ratkottiin Palloliiton alaisena, kuten jääkiekkoilunkin alkuaikojen mestaruudet. Pesäpalloliitto perustettiin 1931, Rämet muistuttaa.
Sadan vuoden täyttyminen osui ikävään aikaan. Liiton toimistolla Vantaalla suunniteltiin suuria. Oltiin menossa pelaamaan vuoden 2022 mestaruudesta Olympiastadionille. Korona kuristi seuroja ja vaati lajiliitolta yhteistoimintaneuvotteluihin ryhtymistä.
Mahtiseurat eivät pääkaupunkiseudun imua kokeneet. Vuosikymmen sitten miesten Superpesiksen loppuottelut pelattiin seitsemästi peräkkäin Sotkamon Jymyn ja Vimpelin Vedon kesken. Seitsemään vuoteen yhtään loppuottelua ei pelattu kaupungissa.
Manse PP palautti mestaruuden kaupunkiin
Viikonloppuna on PPL:n kesän näkyvin tapahtuma, Tampereella pelattava Itä–Länsi. Tamperelaisseura Manse PP:n voittama Suomen mestaruus palautti lajin kuninkuuden liki neljännesvuosisadan jälkeen yli 100 000 asukkaan kaupunkiin.
Oulun Lippo, Rämetin kasvattajaseura, oli mestari 1998. Ikäluokkien pieneneminen oli havaittavissa jo silloin.
– Lisenssipelaajien määrä on kuitenkin ollut tasaista, 15 000:n tuntumassa. Kun pesiskoulupassit lasketaan mukaan, nykyinen lukema on noin 18 000. Pieneneviin ikäluokkiin reagoitiin jo 1990-luvulla helpottamalla säännöillä nuorten pelaamista useammassa joukkueessa, korostaa PPL:n kilpailupäällikkönä vuodet 1991–97 toiminut Rämet.
Lajin suurseurat ovat noin 620 lisenssin Porin Pesäkarhut ja sata lisenssiä pienemmillä määrillä Seinäjoen Maila-Jussit ja Hyvinkään Tahko.
Rämet on yhteiskuntatieteiden maisteri. Opinnäytetyönsä hän viimeisteli vuonna 2000. Gradun otsikko oli Seurojen osallistuminen PPL:n päätöksentekoon sekä tulevaisuuden odotukset ja Pesäpalloliiton rooli. Paluu PPL:ään yli kahden vuosikymmenen uralta Yleisradiosta ei ollut yllätys.
Viime vuodet Rämet toimi Hyvinkään Tahkossa joukkueenjohtajana. Hänen poikansa Ville Rämet debytoi Superpesiksessä 2020.
– Ei tarvinnut miettiä, olenko ajan tasalla. Villen joukkueessa olin koko ajan lajin parissa. Koivikon kenttä Keravalla tuli tutuksi vuosien ajan, kun siellä harjoiteltiin Villen kanssa, Vesa Rämet naurahtaa.
Kesäajasta luopuminen uhkakuvana
Seuraava painajainen koronan jälkeen voi olla edessä, jos suunnitelmat kesäajasta luopumisesta etenevät. Pelit pitäisi aloittaa loppukesästä arkisin iltapäivällä.
– Testaamme jossain vaiheessa keinovaloissa pelaamista. Se ei ole tie, jota haluamme kulkea. Voihan käydä niin, että Suomessa siirrytään joskus Keski-Euroopan aikavyöhykkeelle. Silloin meiltä tippuisi loppukesästä kaksi tuntia pois, Rämet henkäisee.
– Tämä on intohimobisnestä. Vahvuutemme on se, että voimme tehdä kaikki lajin päätökset Suomessa. Suunnitelmissa on talviajaksi nuorille turnausmuotoista toimintaa halleissa.