Purjehdus maapallon ympäri kuulostaa villiltä, mutta Helsingin Pursiseuran Tapio Lehtinen aikoo tehdä sen kahdesti seuraavan kahden vuoden aikana. Tänä syksynä hän osallistuu yksin Golden Globe Raceen ja vuoden päästä vuorossa on joukkuekilpailu Ocean Globe Race.
GGR:ssä vuonna 2018 Lehtisestä tuli kuudes, joka on purjehtinut yhtäjaksoisesti yksin maailman ympäri ilman sähköisiä apuvälineitä tai varuste- ja muonatäydennyksiä.
Hän saapui yli kolme kuukautta voittajan jälkeen maaliin, joten 322 päivää kestänyttä suoritus parantunee helposti.
– Uskoisin, että jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, ainakin kaksi kuukautta on nipistettävissä pois, Lehtinen arvioi.
OGR 2023 on 50-vuotisjuhlakilpailu ensimmäiselle joukkuepurjehduskilpailulle maailman ympäri. Arviolta 50 000 kilometriä seilataan neljässä osassa, ja maissa on välissä mahdollista rentoutua toisin kuin GGR:ssä.
– Satamassa ollaan parikin viikkoa. Jos haluaa käydä moikkaamassa välissä äitiä Suomessa, niin sekin onnistuu.
Kilpailunjohtaja Don McIntyren mukaan OGR:ssä näkyy vuoden 1973 tapahtuman henki.
– Olemme palanneet takaisin retrosääntöihin, eli satelliittipuhelimet ovat kiellettyjä, sijainti määritetään sekstantilla ja musiikkia kuunnellaan kaseteista, hän listaa.
– Perinpohjin kilpailu pyrkii mittaamaan purjehdustaitoa eikä teknologiaa, McIntyre jatkaa.
Samalla viivalla
Kansainvälisessä lehdistötilaisuudessa Lehtinen alleviivasi, ettei käytä kanssapurjehtijoistaan sanaa miehistö, sillä se antaa seksistisen ja hierarkkisen kuvan. Hänen veneessään kaikki ovat samalla viivalla.
– Purjehduksessa puhutaan usein miehistöstä, mutta se antaa ymmärtää, etteivät kaikki olisi samanarvoisia. Minun kanssani ei purjehdi miehistö vaan joukkue.
Galianalla maailman ympäri purjehtii kolme naista: varakapteeni Pia Grönblom, 49, sekä alle parikymppiset Kaisla Jacoby ja Viivi Moisio.
Jacoby ja Moisio ovat innoissaan, sillä he saavat oppia yhdeltä maailman parhaista.
– Ihan kuin meillä olisi kävelevä tietosanakirja. Se luo turvallisen olon lähteä, vaikka riskejä onkin runsaasti, Moisio kehuu.
Molemmat komppaavat, että tasa-arvo toteutuu Galianalla, vaikka muualla olisi viilattavaa.
– Meillä kaikki on samaa jengiä. Piireissä on paljon sellaista näkökulmaa, että tarjoudutaan turhaan auttamaan, vaikka voisin tehdä itsekin, Jacoby valottaa.
Asenne, asenne, asenne
Suomalaiskapteeni on ainoa, joka osallistuu molempiin tuleviin maailmanympäryskilpoihin. Kun hän vielä matkaa GGR:ssä, valmistelee muu ryhmä Galiana-paattia ilman kippariaan.
64-vuotias helsinkiläiskapteeni luottaa kaiken sujuvan mallikkaasti, sillä yksilöt ovat läpäisseet tiukan valintaseulan.
– Sain yhteensä 105 hakemusta. Parhaita sitten hölskytin mahdollisimman haastavissa olosuhteissa, jotta löytyi sopivin tusina, Lehtinen avaa.
Galianan 13 purjehtijaa tulevat ympäri Suomea ja eri taustoista. Kipparin mukaan heitä yhdistää periksiantamattomuus.
– Asenne, asenne, asenne. Jokainen voi oppia tarvittavat taidot, mutta henkinen kantti on se, mikä lopulta ratkaisee.
Lehtisen tavoitteena on, että hän pystyisi tarjoamaan urapolun myös niille, jotka eivät pyri olympialaisiin. Lisäksi hän haluaa mahdollistaa purjehduksen yhä useammalle.
– Ideana on, että he, jotka nyt lähtevät mukaan, pystyisivät joskus itse kipparoimaan maailmanympärysmatkaa. Muutenkin purjehduksella on elitistinen maine, jota pyrin aktiivisesti muuttamaan, Lehtinen kertoo.