Enintään 1 250 katsojaa pääsee 36 000 henkilöä vetävälle Helsingin olympiastadionille. Näin kova oli miesten jalkapallomaajoukkueen kannalta Etelä-Suomen aluehallintoviraston tuomio, kun virasto linjasi uusista kokoontumisrajoituksista pääkaupunkiseudulle 20. elokuuta alkaen.
– Eihän tässä enää mikään yllätä. Toki luotettiin, että rajoitukset olisivat olleet erilaiset. Uskon ja luotan siihen, että pystytään keskustelemaan, että (rajoitusten) tulkinta olisi hieman suopeampi kuin tällä hetkellä ja saataisiin otettua enemmän katsojia, sanoo Palloliiton pääsihteeri Marco Casagrande.
Olympiastadionin remontin aikaan Huuhkajat pelasi osan kotipeleistään Turussa ja osan Tampereella. Esimerkiksi yleisurheilun Kalevan kisoihin Tampereelle 26.–29. elokuuta voidaan ottaa nykyisten rajoitusten puitteissa noin 8 000 katsojaa. Huuhkajien syyskuun pelien (1.9. Wales, 4.9. Kazakstan) siirtäminen muualle on Casagranden mukaan vaihtoehto, mutta ei prioriteetti.
– Totta kai kaikkia vaihtoehtoja ollaan pohdittu, koska meille on tärkeää, että meillä olisi kotietu. Se tarkoittaa sitä, että katsojia olisi enemmän kuin nolla tai tuhat. Sen eteen tehdään töitä. Millaisia rajoitukset ovat silloin muualla, niin sitähän ei kukaan pysty vielä sanomaan, Casagrande kertoo.
– Prioriteetti meillä on se, että ottelut pyritään stadikalla pelaamaan ja toivotaan, että pystytään saamaan helpotuksia. Olemme varmoja, että pystymme järjestämään turvallisen tapahtuman jopa yli 10 000 katsojalle.
"Tapahtuman järjestelyssä on samanlaiset kulut"
Tampereella riittää tohinaa ilman jalkapallomaaotteluitakin. Kalevan kisojen jälkeen Tampereella pelataan syyskuun alussa yksi lentopallon miesten EM-kisojen alkulohkoista.
– Onhan tässä aikamoinen jumppa ollut ihan viime hetkiin asti. Katsomot on lohkottu, lohkoilla on omat sisäänkäynnit ja palvelut, ja kaikilla on maskivelvoite. Kaikki on tehty sen eteen, että meillä on turvallinen tapahtuma. Veikkaisin, että yleisöstäkin iso osa on syyskuun alussa tuplarokotettu, sanoo Lentopalloliiton toimitusjohtaja Olli-Pekka Karjalainen.
Tampereella kisattiin viime syksynä yleisurheilun Ruotsi-ottelu ja yleisön kannalta Kalevan kisat tulee olemaan samankaltainen tapahtuma. Vallitsevat rajoitukset iskevät järjestäjätahon talouteen niin jalkapallossa, lentopallossa, kuin yleisurheilussa.
– Tietysti sillä on merkitystä, ettei voida ottaa niin laajasti väkeä. Tarvitaan enemmän myyntipisteitä ja enemmän yhtä sun toista. Itse kilpailutapahtuman järjestelyssä on samanlaiset kulut, niin niistä ei tule minkäänlaista säästöä, sanoo Kalevan kisojen pääsihteeri Elisa Hakanen.
– Kyllähän ylipäänsä koronasta aiheutuvat kustannukset ovat tosi isoja. Kaikki ekstrajärjestelyt ja koronatestaukset maksavat aina, mutta näillä mennään ja ollaan onnellisia, että saadaan jonkin verran ottaa yleisöä tapahtumaan, Lentopalloliiton Karjalainen sanoo.
Napapiiri-Jukola kärsii kisan siirtämisestä
Ensimmäinen loppukesän tai alkusyksyn valtavista urheilun massatapahtumista viedään viikonloppuna läpi Rovaniemellä. Jukolan viestiin on ilmoittautunut yli 12 500 suunnistajaa. Rovaniemellä tartuntatautitilanne on huomattavasti pääkaupunkiseutua parempi, mutta kilpailun siirto kesäkuulta elokuulle karsi muista syistä osallistujamäärää. Kangasalla oli vuoden 2019 Jukolassa yli 20 000 suunnistajaa.
– Alkuperäiseen vuoden 2020 tapahtumaan ilmoittautui jo yli 17 000 suunnistajaa. Nyt ollaan elokuussa, kesälomakausi on ohi, koulut alkaneet ja arki pyörii, niin pohjoiseen voi olla pitkä matka lähteä, kilpailun pääsihteeri Sami Leinonen pohtii.
Pandemia-ajan Jukolan tulee tv-kuvista tunnistamaan jo perinteisessä yhteislähdössä.
– Yhteislähdössä on toki tietyt välit olemassa ja kasvomaskeja voi pitää, koska K-pisteellä tulee olemaan roskikset. Sunnuntaiaamun uusintalähdössä karttatelineillä tulee olemaan paljon porukkaa, mutta siinäkin on mahdollisuus porrastaa, jos ei ole aivan niin kiire maastoon. Lähdössä ei Napapiiri-Jukolaa tulla ratkaisemaan, Leinonen muistuttaa.