Rintauimari Matti Mattsson on usein aloittanut arvokisat täydellä rähinällä eli päämatkallaan 200 metrillä. Enää Mattsson ei ole huolissaan sivulajin tuloksista, joten Tokiossa hän purkaa vedoista ylimääräistä intoa jo lauantaina 100 metrin alkuerissä.
– Otan sen alkulämmittelynä kohti päämatkaa, Mattsson vahvisti perjantaina suomalaisuimareiden ennakkotilaisuudessa.
– Eetun (valmentaja Karvonen) kanssa asiaa on pyöritelty ja ajattelimme, että fokus pysyy päälajissa, tuli sataselta mitä vaan.
Aiemmin Mattsson pelkäsi, että heikko satanen saattaa pilata myös päämatkan. Näin kävi esimerkiksi Rion 2016 kesäolympialaisissa.
– Olen kasvanut ulos pelosta. Otin satasen ennen liian vakavasti, Mattsson tunnusti.
Mattssonin päätavoite on uida Tokion kisoissa 200 metrin rintauinnin finaaliin.
– Sen takia tulin tänne, Mattsson totesi.
Sivulajissa Mattsson pyrkii minuutin alitukseen, missä hän onnistui sadasosan turvin (Suomen ennätys 59,99) keväällä.
– Jos siitä saisi vielä vähän poijes, mutta välieräpaikka edellyttäisi jo 59 sekunnin alaosia eli minulta suuren onnistumisen, Mattson ennakoi.
Tokion kisoissa alkuerät ovat iltauintien ohjelmassa. Välierät ja finaalit uidaan aamupäivällä.
Päämatkallaan Mattsson on saavuttanut MM-pronssin 2013. Tänä vuonna hän on kohentanut Suomen ennätystä kolmesti ja lopulta aikaan 2.08,26. Toukokuussa hän sijoittui Budapestin EM-kisoissa neljänneksi 200 metrin rintauinnissa.
Liukkonen keskittyy huolella alkuerään
Pitkäaikaisista selkävaivoista huippuvauhtiin toipunut vapaauimari Ari-Pekka Liukkonen uskoo, että hänen päämatkallaan 50 metrillä uidaan Tokion kisoissa huippuvauhtia jo alkuerissä. Keväällä Euroopan mestaruuden saavuttanut Liukkonen määrittää sen takia olympiatavoitteekseen päästä alkueristä jatkoon.
Liukkonen on oppinut Lontoon 2012 ja Rion 2016 kisojen alkueräkarsiutumisista, että vireen täytyy heti olla tapissa uinnin kiihkeimmässä lajissa.
– Pitää olla mahdollisimman valmis ja terävä, kun 50 metrin vapaauinti alkaa. Jatkosta putoaa heti potentiaalisia mitalisteja, kun joukko karsitaan 16 urheilijaan, Liukkonen korostaa.
– Edellisten kisojen oppi on, että pitää olla hereillä ja valmis. On tärkeintä päästä alkueristä jatkoon.
Ajatus ei saa lipsahtaa
Liukkonen on laskeskellut, että Tokiossa välieräpaikka edellyttää 22 sekunnin alitusta.
– Jatkoon on yleensä menty 22 sekunnin puolella, mutta nyt välieräpaikka vaatii luultavasi 21-alkuista aikaa. Tuskin tarvitsee Suomen ennätystä, mutta lähelle ennätystä pitäisi päästä.
Sen pidemmälle Liukkonen ei halua asiaa pohdiskella, jotta keskittyminen pysyy ensimmäisessä startissa.
– Finaalaipaikan edellyttämää aikaa on vaikea arvioida, kun nyt on mennyt jo pari vuotta MM-kisoista, joissa kaikki parhaat olivat paikalla. Tiukassa se on joka tapauksessa, sillä erot ovat pieniä, kun kaikki ovat treenanneet hyvin ja kovaa.
Liukkosen Suomen ennätys 21,58 on vuodelta 2017. Keväällä hän voitti Euroopan mestaruuden ajalla 21,61, jolla hän nousi maailmantilastossa seitsemänneksi.
Liukkonen aloittaa kisat 100 metrin vapaauinnin alkuerissä tiistaina. Urakka päämatkalla alkaa ensi viikon perjantaina.
Puhtaammat vedet ilahduttavat purjehtijoita
Japanin eteläpuolelle muodostuva sykloni tuo jännitystä purjehtijoiden kisaolojen kehittymiseen, mutta Rion viiden vuoden takaisiin olympialaisiin verrattuna Tokion kisoissa on vesiurheilijoille yksi suuri ilonaihe. Enoshiman purjehduskeskuksessa vedet ovat huomattavasti puhtaampia kuin Brasilian rannikolla, mikä auttaa helteisessä säässä kehon viilentämisessä.
– Vaikka ei kisan aikana kaatuisikaan, rantaan tultua voi mennä kaulaa myöten veteen. Riossa se ei tullut mieleenkään, sanoi neljännet olympialaisensa RS:X-luokassa aloittava Tuuli Petäjä-Sirén purjehtijoiden haastatteluhetkessä, joka järjestettiin Tokion malliin etäyhteyksin.
Merivesi on 26-asteista, mutta silti selvästi viileämpää kuin yli 30-asteinen ilma. Purjehtijoiden muita viilennyskeinoja ovat lähtöjen välillä käytettävät aurinkovarjot, vartalon ympärille käärittävät kylmät pyyhkeet ja viileäksi jäähdytetty makea vesi.
Päävalmentaja Joakim Wileniuksen mukaan tutkimukset ovat osoittaneet, että purjehtijan kehon lämpötila voi nousta 40 asteeseen, jos syke on koko 45-minuuttisen lähdön ajan korkealla. Suomalaisten omakohtainen kokemus kehon kuumenemisesta on toistaiseksi mutua.
– Meistä kukaan ei ole ollut mukana mittauksissa, joissa urheilijat ovat nielleet lämpöä mittaavan kapselin, Petäjä-Sirén sanoi.
Hänen lisäkseen sunnuntaina urakkansa aloittavat Laser radialin Tuula Tenkanen ja Laser standardin Kaarle Tapper, jotka ovat päässeet nopeasti sinuiksi kisajärjestäjien tarjoaman kaluston kanssa.
– Lauantaina käyn vielä lyhyesti vesillä ja teen terävän voimatreenin. Sitten olen valmis kisaan, tasaista viikkoa toivova Tenkanen sanoi.
Tapper arvioi, että hänen luokassaan on 15 miestä, joista kuka tahansa voi yltää mitalille. Hän laskee olevansa yksi heistä, joten suomalaisten vahvat purjehduksen olympiaperinteet voisivat saada jatkoa. Lontoossa 2012 Petäjä-Sirén oli hopealla, mutta Riossa mitali karkasi suomalaisten ulottumattomiin, ja Tenkanen oli parhaana viides.
Ympärillä on epävakautta
Enoshimassa kisojen aluspäivien kevyet merituulet ovat vaihtumassa maatuuleksi, mutta syklonin liikkeet ratkaisevat, mihin suuntaan olot kääntyvät ensi viikon aikana.
– Japanin ympärillä on epävakautta, arvioi joukkueen meteorologi Martin Gahmberg.
Kurtbay ja Keskinen urakoivat treenitunteja olympiavesillä
Purjehduksen Nacra 17 -venekunnan valinta aiheutti keväällä valtavan kohun ja poiki valitusprosessin. Keskiviikkoisiin avauslähtöihinsä valmistautuvat Sinem Kurtbay ja Akseli Keskinen myöntävät tilanteen aiheuttaneen ylimääräistä stressiä heille ja taustajoukoille, mutta nyt on myöhäistä tuijotella peräaaltoihin.
Enoshiman purjehduskeskuksessa Kurtbay ja Keskinen ovat pystyneet keskittymään jo olennaiseen eli etsimään yhteistyöllä mahdollisimman vahvaa vauhtia.
– Jos purjehdimme kisoissa kuten treeneissä, se vie jo pitkälle, Kurtbay sanoi perjantaina purjehtijoiden etähaastattelussa.
– Meillä on ollut paljon treenikisoja, ja ne ovat menneet hyvin, säesti Keskinen.
Kun muut suomalaispurjehtijat osallistuivat tilaisuuteen Enoshimasta, Kurtbay ja Keskinen ottivat tuntumaa Tokion kisakylään. Koska heidän kisavuoronsa alkaa vasta keskiviikkona, heillä oli mahdollisuus osallistua avajaisiin.
Tuttu vene on iso etu
Vaikka kisavuoro alkaakin suomalaisista viimeisenä, Kurtbay ja Keskinen tulivat neljän venekunnan joukkueesta ensimmäisinä Japaniin. He aloittivat purjehtimisen heti ensimmäisenä sallittuna päivänä 15. heinäkuuta.
– Meiltä puuttuu tunteja keskenämme, Kurtbay perusteli.
Hän viittasi siihen, että on treenannut Keskistä enemmän Janne Järvisen kanssa, jonka kanssa hankki maaliskuussa olympiamaapaikan. Olympiakomitea valitsi kuitenkin toisin, ja Enoshimassa Kurtbayn pari on Keskinen.
Järvisen sai käräjäoikeudelta tuomion Katiska-huumejutussa, mutta tuomio ei ole lainvoimainen. Asian käsittely jatkuu hovioikeudessa.
Kurtbayn ja Keskisen kisavene oli aiemmin Järvisen omistuksessa, eivätkä välit entiseen kilpakumppaniin ole katkenneet.
– Janne on lähettänyt kannustusviestejä, Kurtbay kertoi.
Kurtbayn mukaan tuttu vene on iso etu, vaikka kaksirunkoiset Nacra 17 -veneet ovat pääpiirteittäin keskenään samanlaisia.
– Jos olisi oma hevonen, ja joutuisikin vaihtamaan uuteen, Kurtbay vertasi veneen vaihtumista toiseen.
C-ryhmästä jatkopaikka vain kahdelle parhaalle ratsastajalle
Kouluratsastaja Henri Ruosteen kisavuoro varmistui lajin ensimmäiseksi kisapäiväksi Tokion olympialaisissa. Ruoste ratsastaa lauantaina Kontestro Db -hevosellaan kovatasoisessa C-ryhmässä, jossa ovat mukana muun muassa maailmanlistan kakkonen Jessica von Bredow-Werndl hevosellaan TSF Dalera, Hollannin joukkueen Hans Peter Minderhoud Dream Boylla ja Britannian Carl Hester ratsullaan En Vogue.
Kaksipäiväisessä kilpailussa 60 ratsukkoa on jaettu kuuteen ryhmään, joiden kaksi parasta jatkaa henkilökohtaiseen finaaliin. Finaalipaikan keskiviikoksi saa myös kuusi muuta ratsukkoa tulosten perusteella.
Kisajärjestelmä on ensi kertaa käytössä, eikä Ruoste käytä energiaa kapinaan.
– Jos voisin siihen itse vaikuttaa, olisi se voinut olla jotain muuta. Mutta näillä mennään. Tämä on ensimmäinen kerta, kun on tällainen systeemi. Voin vain tehdä parhaani, Ruoste sanoi Ratsastajainliiton tiedotteessa.
Kontestro Db läpäisi perjantaina aamulla eläinlääkärin suorittaman hevostarkastuksen. Hevosella on ratsastuskeskuksessa ilmastoidut sisätilat, mutta kostea ja helteinen sää on hevosillekin raskas.
– Konsta on matkoilla vähän huono syömään ja juomaan. Teemme täällä kaikkemme sen parhaaksi. Sillä on koko ajan edessä pullovettä, ja välillä makuvettä, kertoo Ruoste Kontestron hoidosta, jossa tärkeässä roolissa on hevosenhoitaja Sara Liljeström.
Ruoste ratsastaa omassa ryhmässään kahdeksantena.