Eduskuntavaalit ovat jännittävät niin valtakunnallisesti kuin vaalipiirissäkin.
Sunnuntaina on eduskuntavaalien varsinainen vaalipäivä. Luvassa on valtakunnallisesti jännittävät vaalit, sillä kolmen suurimman puolueen kannatuserot ovat valtakunnallisissa kannatusmittauksissa kaventuneet. Ylen tuoreimmassa mittauksessa kärkipaikkaa pitää kokoomus, ja perussuomalaiset on noussut toiseksi ohi SDP:n.
Seuraava pääministeri on sen puolueen puheenjohtaja, joka saa eniten kansanedustajia eduskuntaan. Voittajapuolue tiedetään vasta sunnuntai-iltana. Kannatusmittaukset prosenttiyksikön eroilla ovat vain arvauksia.
Monet äänestäjätkin mieltävät vaalit ennen kaikkea pääministerimittelöksi. Tällä viikolla julkaistun Uutissuomalaisen kyselyn mukaan reilu neljännes suomalaisista pitää mahdollisena, että päätyy äänestämään taktisesti eli antamaan kannatuksensa jollekin mahdollisista pääministeripuolueista vain siksi, että muut kaksi kärkipuoluetta eivät miellytä.
Mutta vaaleissa on kyse muustakin kuin pääministeristä. Yksikään puolue ei yksinään pysty muodostamaan enemmistöhallitusta, ei edes kaksi suurinta keskenään. Siksi muidenkin puolueiden menestymisellä on merkitystä. Puolueet saavat edistettyä tärkeimmiksi katsomiaan asioita vain, jos ne ovat maan hallituksessa.
Savonlinnan seudulla jännitetään valtakunnallisen vaalituloksen ja Kaakkois-Suomen vaalipiirin kokonaistuloksen lisäksi sitä, onko seudulla jatkossa omaa kansanedustajaa. Omien kansanedustajien saaminen seudulta ei ole varmaa. Mutta varmaa on, että heitä saadaan vain äänestämällä.
Vaalipiirin paikat jakautuvat puolueille sen mukaan, paljonko mitäkin puoluetta tässä vaalipiirissä äänestetään. Sen jälkeen puolueen saamat paikat menevät ehdokkaille henkilökohtaisten äänimäärien mukaisessa järjestyksessä.
Vaalin lopputuloksen Kaakkois-Suomen vaalipiirissä saattaa osaltaan ratkaista se, minne luopuvien kansanedustajien äänet menevät. Istuvista kansanedustajista ehdolla eivät nyt ole pertunmaalainen Jari Leppä (kesk.), savonlinnalainen Heli Järvinen (vihr.) eikä lappeenrantalainen Anneli Kiljunen (sd.).
Työnsä päättäneessä eduskunnassa savonlinnalaisia on ollut kaksi: keskustan Hanna Kosonen ja vihreiden Heli Järvinen. Edustus on ollut hyvä varsinkin, kun molempien puolueet ovat päättyneellä kaudella olleet hallituksessa – Kosonen itsekin ministerinä vuoden verran. Nyt kaksikosta vain Kosonen on ehdokkaana.
Kaakkois-Suomen vaalipiiri on laaja, ja se muodostuu kolmesta maakunnasta: Etelä-Savosta, Etelä-Karjalasta ja Kymenlaaksosta. Eduskunnassa ei ole kiintiöpaikkoja maakunnille saati seutukunnille.
Kaakkois-Suomesta valitaan nyt 15 kansanedustajaa, kun heitä neljä vuotta sitten valittiin 17. Kansanedustajien määrän väheneminen johtuu vaalipiirin väkiluvun alenemisesta.
Itä-Savoa julkaisevan Kaakon Viestinnän noin kuukausi sitten tekemän kannatuskyselyn mukaan SDP, keskusta ja vihreät menettäisivät Kaakkois-Suomen vaalipiirissä kukin yhden kansanedustajan. Kokoomus saisi yhden paikan lisää. SDP, perussuomalaiset ja kokoomus olivat mittauksen mukaan tässäkin vaalipiirissä kärjessä, erittäin pienin eroin. Kyselyssä isona epävarmuustekijänä oli se, että vain 55,8 prosenttia vastanneista ilmaisi puoluekantansa.
Kososella on todelliset läpimenon mahdollisuudet. Toki hänen jatkopaikkansa on kiinni ensinnäkin siitä, kuinka monta kansanedustajaa keskusta vaalipiiristä saa eli paljonko puoluetta kaikkiaan äänestetään. Vaikka keskusta säilyttäisi kaikki kolme kansanedustajapaikkaansa, Kosonen joutuu kovaan henkilökohtaiseen kisaan puolueensa sisällä. Jos puolue menettää yhden paikoistaan, kisa on vielä kovempi.
Vaaleista pois jättäytyneen Jari Lepän kannattajien äänet jakautunevat useille ehdokkaille, muun muassa Kososelle sekä MTK Etelä-Savon toiminnanjohtajalle, mikkeliläiselle Vesa Kalliolle. Kallion ja Kososen lisäksi keskustan kahdesta tai kolmesta paikasta kisaavat muun muassa lappeenrantalainen istuva kansanedustaja Ari Torniainen ja edellisvaaleissa pudonnut entinen kansanedustaja Markku Pakkanen Kouvolasta. Mikkelissä on Kallion lisäksi muitakin kovia keskustalaisehdokkaita, mikä saattaa pahimmassa tapauksessa pienentää Kallion ja Kososen äänisaalista Torniaisen ja Pakkasen eduksi.
SDP:n ehdokkaana viidettä kertaa olevalla savonlinnalaisella Anna-Kristiina Mikkosella on paremmat läpimenon mahdollisuudet kuin hänellä on ollut missään aikaisemmissa vaaleissa. Hänellä ei ole Savonlinnassa kilpakumppania, kuten aikaisemmin on ollut Jouni Backman. Viime eduskuntavaaleissa SDP:n varakansanedustajaksi Mikkosen ohi 1 800 äänen erolla kiilannut mikkeliläinen Satu Taavitsainen on vaihtanut puoluetta ja on nyt Liike Nyt -puolueen ehdokkaana. Mikkosen riskinä on se, että vaalipiirin pieneneminen vie demareilta yhden paikan, vaikka puolue olisikin yhä vaalipiirin ykkönen. Lappeenrantalaisen luopujan Anneli Kiljusen ääniä ei hirveän paljon Mikkoselle siirtyne, vaan Mikkosen kannatuksen perusta on Etelä-Savossa.
Kahden kansanedustajapaikan väheneminen vaalipiirissä nostaa piilevää äänikynnystä. Siksi olisi aikamoinen yllätys, jos eduskuntaan nyt nousisi edustaja pienemmistä ryhmistä, joilla ei aikaisemminkaan ole edustajaa ollut.
Liike Nyt -puolueen näkyvyys on edellisten eduskuntavaalien jälkeen kasvanut, joten puolueen kannatuksen arvioiminen on vaikeaa. Liike sai aluevaaleissa Etelä-Savossa ja Kymenlaaksossa yhteensä yli 7 000 ääntä. Niistä valtaosan puolue sai Etelä-Savossa, jossa ääniharavana oli kansanedustajaehdokkaana nyt oleva savonlinnalainen Panu Peitsaro. Liike Nyt -puolueen ehdokkaaksi demareista siirtynyt Satu Taavitsainen tuonee uudelle puolueelleen ehkä merkittävässäkin määrin "omia" ääniään, ja toki liike saa ääniä myös Etelä-Karjalasta, jossa puolueella ei ollut aluevaaleissa ehdokasta. Olennaista on sekin, että eduskuntavaalien äänestysprosentti on varmasti korkeampi kuin aluevaaleissa, mikä nostaa myös liikkeen äänestäjien lukumäärää. Erilaisten laskujen mukaan kansanedustajapaikkaan tarvittaisiin kuitenkin 11 000–12 000 ääntä. Tavoite saattaa olla liian huima, tai sitten ei.
Heli Järvisen äänet lienevät uusjaossa paitsi henkilöiden, myös puolueiden kesken. Järvisellä on ollut varsinkin Savonlinnan seudulla "omia" äänestäjiä, joten hänen koko äänisaaliinsa ei pysyne vihreillä. Jos vihreät vaalipiirissä vielä menettävät toisen paikkansa, jää nähtäväksi, riittääkö mikkeliläisen Miisa Minkin tai mikkeliläisen Veli Liikasen kannatus päihittämään istuvan kansanedustajan ja puolueen varapuheenjohtajan, lappeenrantalaisen Hanna Holopaisen.
Perussuomalaisten listoilta viime vaaleissa valituista kansanedustajista kukaan ei ole luopunut, mutta juvalainen Ano Turtiainen on perustanut oman puolueensa ja on nyt Valta kuuluu kansalle -puolueen ehdokkaana. VKK saattaa sotkea perussuomalaisten vaalia jonkin verran, mutta omaan edustajaan sen rahkeet eivät riittäne. Perussuomalaisille ei Turtiaisen eron jälkeen jäänyt eteläsavolaista kansanedustajaa. Paikasta kilvoittelevat muun muassa mikkeliläiset Jaana Strandman ja Sami Järvinen, mäntyharjulainen Kari Mouhu ja savonlinnalainen Krister Tynkkynen. Mikkeliläiset lienevät vahvimmilla.
Kokoomuksen kannatus on kasvussa valtakunnallisesti ja Kaakon Viestinnän kyselyn mukana myös Kaakkois-Suomessa. Puolueen mäntyharjulainen varapuheenjohtaja Antti Häkkänen varmistanee Etelä-Savoon ainakin yhden kansanedustajapaikan. Ei ole mahdotonta, että eduskuntaan nousisi myös mikkeliläinen Oskari Valtola – ainakin siinä tapauksessa, jos kokoomus saa vaalipiiristä neljännen kansanedustajan. Viime eduskuntavaaleissa Valtola hengitti neljän äänen päässä Panu Peitsaron takana. Tuolloin kokoomuksen ehdokkaana ollut Peitsaro nousi kokoomuksen varakansanedustajaksi.
Vaalipiirin viimeiset paikat voivat ratketa hyvinkin pienillä äänimääräeroilla, ja valtakunnan tasolla ne vaikuttavat myös pääministerivaaliin. Jokaisella äänellä on merkitystä.
Itä-Savo seuraa koko toimituksen voimin eduskuntavaalien ääntenlaskentaa ja tunnelmia sunnuntaina kello 20 alkaen. Käymme Savonlinnan seudun vaalivalvojaisissa, haastattelemme ehdokkaita ja tuloslaskennan valmistuttua kerromme reaaliajassa, ketkä pääsivät eduskuntaan ja ketkä eivät.
