Ehdokkaana eduskuntavaaleissa | Vesa Kallio (kesk.): "Aluepolitiikka ei enää saa olla keskittämistä"

Eduskuntavaaliehdokas Vesa Kallio (kesk.), kerro tärkeimmät asiat, jotka haluat seuraavan eduskunnan saavan aikaan.

– Keskeisintä on muuttaa aluepolitiikan painopistettä niin, että se ei olisi enää keskittämispolitiikkaa. Aluepolitiikalla tarkoitan kaikkia politiikan osa-alueita. Koulutuspolitiikan ja liikennepolitiikan painopiste on pitkään ollut kasvukeskuksissa. Maatalouspolitiikka ei riittävästi ole huolehtinut siitä, että täälläkin voi tuottaa ruokaa.

– Yhteiskunnan tarjoamia palveluja on oltava sen mukaan kuin tarvetta on. Julkisten palvelujen leikkauksesta on eniten haittaa niille, joilla ei ole varaa hankkia palveluja yksityiseltä puolelta. Kattava palveluverkko sisältää Savonlinnan sairaalan.

– Maatalouspolitiikassa on paljon korjattavaa ja metsäpolitiikassa huolehdittavaa.

Pitäisikö metsänhakkuita vähentää ilmaston suojelemiseksi?

– Minkäänlaisia uusia EU:n tai valtion asettamia rajoitteita ei pidä metsänhoidolle tehdä. Nykyinen lainsäädäntö ja metsänomistajien vapaaehtoiset toimet riittävät turvaamaan puun hyödyntämisen sekä luonto- ja ympäristöarvot.

Eikö ilmastonmuutosta ja hiilinieluja tarvitse ollenkaan metsäpolitiikassa ajatella?

– Hyvin kasvava metsä huolehtii hiilinieluistakin. Ilmastopolitiikassa päästöjen vähentäminen on ykkösasia. Emme voi laskea tulevaisuutta sen varaan, että metsät aina sitovat kaikki päästöt.

– Suomen metsissä on nyt puuta merkittävästi enemmän kuin aiemmin. Hiilinielut eivät ole romahtaneet, kuten vihreät väittävät. Yhtenä yksittäisenä vuonna metsien kyky sitoa hiiltä putosi hieman. Hakkuumäärät vaihtelevat riippuen suhdanteista eli siitä, paljonko puusta maksetaan.

Miten maatalouspolitiikkaa pitäisi korjata?

– Tukipolitiikan on luotava sellainen pohja, että koko maassa voidaan tuottaa ruokaa. Nykyinen eläinkohtainen tuki suosii länsisuomalaisia tiloja, joissa eläimiä on keskimäärin enemmän kuin täällä. Hajautettu maatalous kestää parhaiten kriisejä ja poikkeustilanteita. Kyse on myös maaseudun elinvoimasta, koska maatilat muodostavat perusrungon, joka ylläpitää maaseudun infraa.

– Iso muutos tarvitaan myös elintarvikkeiden markkinaketjuun, jotta tuottajat pärjäävät. Se tarkoittaa kilpailulainsäädännön ja elintarvikemarkkinalainsäädännön perkaamista. Nykyinen kilpailulainsäädäntö katsoo asiaa vain kuluttajan näkökulmasta. Kaikki tuottajahinnan nostamiseen tähtäävät toimet törmäävät siihen, että kilpailuviraston mielestä tarkoitus on nostaa kuluttajahintoja. Tuottajahintojen matalalla pitäminen ei kuitenkaan pitkällä aikavälillä ole kuluttajankaan etu.

– Kilpailulainsäädännön muuttaminen ei ole helppoa, mutta ei sitä silti pidä jättää tekemättä.

Millaisia konkreettisia päätöksiä valtiolta tarvitaan, jotta Itä-Suomeen saadaan elinvoimaa?

– Koulutuspolitiikassa on huolehdittava, että meidän alueella säilyy toisen asteen koulutus eli muun muassa Samiedu ja Esedu. Oppivelvollisten määrä meidän alueella vähenee, mutta täällä täydennyskoulutetaan ja uudelleenkoulutetaan suuri määrä aikuisia. Tottakai myös ammattikorkeakoulu on tärkeä. Mitä enemmän meillä on koulutusmahdollisuuksia, sitä paremmin tänne saadaan jäämään nuoria.

– Itä-Suomi-ohjelmaan sisältyvät elinkeinopoliittiset toimet pitää seuraavalla kaudella toteuttaa. Tosin ohjelma jäi aika julistukselliseksi.

– Huoltovarmuuden takia alemman asteen tieverkon ja koko maan rataverkoston on oltava kunnossa. Ratahankkeista mahdollisesti säästettäessä itärataa mielestäni ei pidä hylätä. Sitä en ymmärrä, miksi Helsingistä Tampereelle pitäisi vetää uusi yhteys tai Turkuun tunnin juna.

Onko Etelä-Savon hyvinvointialue kahdeksan vuoden kuluttua olemassa?

– Hyvinvointialue on vasta aloittanut toimintansa. Nyt pitää rauhassa katsoa, miten se toimii. Aina, kun rakennetaan jotakin uutta löydetään jotain korjattavaa, niin varmaan myös tässäkin tapauksessa. Mitä isompiin yksiköihin mitkään palvelut menevät, sitä kauemmas ne meiltä karkaavat.

Eduskunta hyväksynee pian lain, jonka mukaan valtio voi vuosittain myöntää Etelä-Savon hyvinvointialueelle erillisrahoitusta Savonlinnan päivystävän sairaalan ylläpitämiseen. Pitääkö tuota lisärahoitusta myöntää? Ja pitääkö rahoituksen laskentaperustetta muuttaa, kun se hyvinvointialuejohtajan mukaan on monta miljoonaa euroa liian pieni?

– Tottakai valtion pitää antaa vuotuinen lisärahoitus. Myönnän, että en ole perehtynyt laskuperusteitten yksityiskohtiin, koska en ole luottamus- tai muissa tehtävissä, joille asian käsittely kuuluu. Mutta se, mikä on yhteisesti sovittu maakunnassa, sen pitää toteutua. Tärkeintä on turvata palvelut koko alueella.

Pitäisikö kaivostoimintaa sääteleviä lakeja muuttaa?

– Juuri päivitetty kaivoslaki olisi maanomistajan näkökulmasta voinut olla paljon kireämpikin. Lainsäädännössä pitäisi olla maanomistajalla päätösvalta. Vähintäänkin lunastuslaki on uudistettava niin, että jos toisen maalle tullaan tekemään bisnestä, siitä pitää saada reipas korvaus.

– Saimaan alueelle ei luonto- ja ympäristöarvojen takia ole missään mielessä järkevää perustaa kaivoksia, eikä se nykyisenkään lainsäädännön mukaan ole kovin todennäköistä.

Voiko Suomi mennä Natoon ilman Ruotsia ja missä tilanteessa?

– Jos Ruotsin Natoon pääseminen pitkittyy enemmän kuin meidän, niin miksi emme menisi Natoon ilman Ruotsia? Me olemme saarella, ja viimeistään nyt on huomattava, että samalla saarella on myös Venäjä.

Miten vaaliohjelmassanne oleva kaksoiskuntalaisuus nyt onnistuisi, kun se ei ole onnistunut ennenkään?

– Täyteen kaksoiskuntalaisuuteen on nykyisen perustuslain puitteissa vaikea päästä, mutta siihen voisi pyrkiä vaiheittain. Jostain pitää aloittaa.

Sarjassa haastatellaan kaikki Savonlinnan seudulla asuvat eduskuntavaaliehdokkaat. Mikkeliläinen Vesa Kallio haastateltiin, koska Savonlinnan seudulla toimiva keskustan Itä-Savon piiri asetti hänet ehdokkaaksi omasta ehdokaskiintiöistään. Julkaistut haastattelut löytyvät tästä linkistä.