Ehdokkaana eduskuntavaaleissa 2023 -sarjassa Itä-Savo haastattelee alueellaan asuvat kansanedustajaehdokkaat. Sarjan kymmenennessä osassa tentattavana on Liike nyt -puolueen ehdokas Panu Peitsaro.
Eduskuntavaaliehdokas Panu Peitsaro (liik.), kerro tärkeimmät asiat, jotka haluat seuraavan eduskunnan saavan aikaan.
– Sosiaali- ja terveyspalveluihin työvoimapulan ratkaisuksi tarvitaan mahdollisimman laajaa julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä sekä työperäistä maahanmuuttoa. Hyvinvointialueilla ei riitä rahat eikä työntekijät. Hyvinvointialueiden määrässä on lähdettävä menemään kohti järkiperäistämistä.
– Suomalaisten jaksamisen edistämiseen on etsittävä kaikki mahdolliset keinot. On mietittävä, voisiko ihmisiä kannustaa liikkumaan esimerkiksi veroteknisin keinoin, urheiluseuroja tukemalla tai liikuntapaikkoja rakentamalla. Kannatan tupakka-, alkoholi- ja sokeriveron korottamista.
– Suomen energia- ja ruokaomavaraisuuden turvaaminen on nostettava päätöksenteon keskiöön. Huoltovarmuuden näkökulmasta Suomi on saari. Jos meritiet tukitaan, me olemme pulassa. Siksi koko Suomi on pidettävä asuttuna. On keksittävä keinot, miten tuottajat saavat ruuantuotannosta sen, mikä heille kuuluu, jotta on järkevää toimia yrittäjänä maaseudulla. Venäjä on arvaamaton valtio, ja meidän on varauduttava kaikkeen mahdolliseen.
– Kansainvälisestä turvallisuudesta ja Suomen turvallisuudesta on huolehdittava. Jengirikollisuudelle ei saa antaa yhtään tilaa.
Millä aikataululla hyvinvointialueiden määrä pitäisi laittaa remonttiin?
– Konkreettisia muutoksia ei varmaankaan tapahdu vielä neljässä vuodessa, mutta valmistelut pitää aloittaa. Ainakin erikoissairaanhoito olisi alusta asti voinut olla viiden alueen ympärillä. Siihen voidaan ehkä edetä 10–12 alueen kautta.
– Ensimmäisenä haasteena sote-alalla on työvoimapula. Esimerkiksi pelkästään Helsingin seudulla yli 75-vuotiaiden määrä nousee vuoteen 2040 mennessä 120 000 ihmisellä. Kun kahdeksan prosenttia ikäihmisistä on palveluasunnoissa, palveluasumispaikkojen määrä nousee noin 10 000:lla. Siksi pelkästään ikärakenteen muutoksen takia tarvitaan 7 000–10 000 hoitajaa enemmän kuin nyt. Kuitenkin Suomessa on eläkkeelle jääviä enemmän kuin alalle tulijoita.
– Ulkomailta tarvitaan välttämättä tuhansia työntekijöitä. Tarvitaan ammattitaitoisia ihmisiä tai ihmisiä, jotka koulutetaan täällä.
– Yksityisten palvelujen kela-korvaukset pitää palauttaa palveluihin, joilta ne poistettiin. Kela-korvauksia pitää reippaasti korottaa jopa niin, että ihmiset voivat aidosti valita, menevätkö yksityiselle vai julkiselle puolelle esimerkiksi fysioterapiaan, lääkäriin tai hammaslääkäriin.
– Kannatan perhelääkärimallia. Kun lääkäri tai hammaslääkäri tuntee ihmisen pitkältä ajalta, hänellä on paremmat edellytykset huolehtia ihmisen kokonaisterveydenhuollosta. "Perhelääkäri" voi tarkoittaa myös kokonaista yrittäjäpohjaista terveysasemaa tai perhelääkäri voi toimia yrittäjänä myös julkisen sote-aseman sisällä.
Voiko Suomi mennä Natoon ilman Ruotsia ja missä tilanteessa?
– Prosessi käynnistettiin Ruotsin kanssa yhtä aikaa. Hyvä tavoite on, että sinne mennään yhtä aikaa. Mutta on täysin selvää, että Suomen pitää liittyä Natoon niin nopeasti kuin mahdollista. Jos sinne mennään ilman Ruotsia, pyritään Natosta sisältäpäin tukemaan Ruotsin matkaa.
Pitäisikö metsänhakkuita vähentää ilmaston suojelemiseksi?
– Suomen metsienhoito poikkeaa muusta Euroopasta täysin. En rajoittaisi millään tavalla Suomen metsien käyttöä nykyistä enempää. Meillä on laadukasta metsänhoitoa ja huippuammattilaisia töissä. Suomessa metsät kasvavat enemmän kuin niitä hakataan. Metsänomistajat tekevät vapaaehtoisesti panostuksia monimuotoisuuteen.
– Savonlinnan seudullakin metsäteollisuudella on huolena, saadaanko raaka-ainetta tasaiseen tahtiin läheltä. Jos sitä ei saada riittävästi, on uhka, että teollisuus ei halua jatkaa täällä. Valmiit tuotteet joka tapauksessa kuljetetaan täältä pois. Jos raaka-ainekin pitäisi hakea kauempaa, kannattaisiko enää tehdä mutkaa tänne?
– Hiilineutraalisuutta pitää tavoitella, mutta siihen pitää mennä hallitusti. On kehitettävä teknologioita, joilla saadaan tuuli- ja aurinkovoiman energia varastoitavaan muotoon.
Millaisia konkreettisia päätöksiä valtiolta tarvitaan, jotta Itä-Suomeen saadaan elinvoimaa?
– Kulkuyhteydet ovat tärkeitä. Tiet ja rautatiet pitäisi laittaa kuntoon. Olemassa olevien ratojen korjausvelat pitäisi hoitaa pois ja lisätä kohtaamispaikkoja. Laitaatsalmen ratasilta tarvittaisiin, ja junat pitäisi saada kulkemaan Pieksämäen kautta Keski-Suomeen. Lentoliikenne pitää säilyttää.
– Koulutuspaikkoja tarvitaan. Riittävät palvelut tarvitaan. Muun muassa sairaalan päivystys pitäisi turvata. Nyt luvattu rahoitus ei sitä turvaa, sillä summa on liian pieni ja päivystyksen ylläpito perustuu hyvinvointialueen omaan päätökseen.
Pitäisikö kaivostoimintaa sääteleviä lakeja muuttaa ja millä tavalla?
Saimaata ei missään tapauksessa saa pilata kaivoksilla. En tue ratkaisuja, jotka mahdollistaisivat kaivosten tuomisen tälle seudulle.
Onko Etelä-Savon hyvinvointialue kahdeksan vuoden päästä olemassa?
– Nykyisen lainsäädännön perusteella hyvinvointialueen tarkastelu voisi tulla arviointimenettelyn kautta ajankohtaiseksi aikaisintaan siellä kahdeksan vuoden päästä.
– Juridisesti hyvinvointialueiden vähentämistä pitää ruveta valmistelemaan, mutta sitä ennen pitää valmistella toiminnalliset ratkaisut, kuten yksityisen sektorin mukanaolo ja henkilöstöpulan torjuminen.
Edellisissä eduskuntavaaleissa olit kokoomuksen ehdokkaana ja olet edelleen kokoomuksen varakansanedustaja. Miten puolueen vaihtaminen näkyy tavoitteissasi?
– En ole ihmisenä muuttunut millään tavalla. Arvotkin ovat ennallaan. Samalla tavalla toisin asioita esille kummassa joukkueessa tahansa. Liikkeessä pystyy paremmin vaikuttamaan puolueen tavoitteisiin.
Sarjassa haastatellaan kaikki Savonlinnan seudulla asuvat vuoden 2023 eduskuntavaaliehdokkaat. Kaikki julkaistut haastattelut löytyvät tästä linkistä.