Ehdokkaana eduskuntavaaleissa 2023 -sarjassa Itä-Savo haastattelee alueellaan asuvat kansanedustajaehdokkaat. Sarjan seitsemännessä osassa tentattavana on kokoomuksen ehdokas Sanni Montonen.
Eduskuntavaaliehdokas Sanni Montonen (kok), kerro tärkeimmät asiat, jotka haluat seuraavan eduskunnan saavan aikaan.
– Itä-Suomen elinvoimaan pitää panostaa, jotta tänne saadaan lisää kasvua. Saavutettavuus maaseudulla on turvattava. Se tarkoittaa, että liikenneverkoston ja tietoliikenneverkoston pitää olla kunnossa. Jos ne eivät ole kunnossa, ei täällä ole yrityksiäkään. Terveydenhuoltopalvelujen pitää olla riittävän lähellä, jotta täällä on asukkaita.
– Hyvät liikenneyhteydet helpottavat meidän liikkumista ja asumista täällä. Itä-Suomi on pidettävä asuttuna siksikin, että Suomella on Venäjän kanssa yhteistä rajaa.
Millaisia konkreettisia päätöksiä valtiolta tarvitaan, jotta Itä-Suomeen saadaan elinvoimaa?
– Savonlinnan päivystävä sairaala on turvattava.
– Oppilaitosten rahoitusten on oltava kunnossa. Energiateollisuuden ja metsäteollisuuden innovaatioihin pitää satsata. Valtiontalouden leikkaukset eivät saa kohdistua koulutukseen ja innovaatiotoimintaan, eikä niihin tarkoitettua rahaa saa kohdistaa pelkästään kasvukeskuksiin vaan myös Itä-Suomeen.
– Savonlinnan lentoliikenteen tukea pitää jatkaa. Täällä on paljon isoja toimijoita, joiden edustajat tarvitsevat lentoliikennettä. Jos reittilentoja ei ole, nämä yritykset saattavat siirtää toimintansa Etelä-Suomeen. Jos reittilentoliikenne jatkuu, lentokenttä pystytään valjastamaan myös tilauslentojen ja matkailun käyttöön.
– Tieverkostot pienemmistä kunnista ja koko Savonlinnan seudulta ovat nyt huonossa kunnossa. Se vaikuttaa yritysten suunnitelmiin, ja siksi tiet pitää kunnostaa. Rautatieyhteys olisi hyvä olla myös Savonlinnasta Pieksämäen suuntaan. Eli Laitaatsalmen ratasiltakin tarvittaisiin.
Vaaliohjelmansa mukaan kokoomus leikkaa yritystukia. Haluatteko te heikentää yritysten toimintaedellytyksiä?
– Yritystuissa varmasti on sellaista, joka ei tuota tulosta ja josta voi leikata. Tuet pitää kohdentaa niin, että ne kasvattavat yritysten toimintamahdollisuuksia ja elinvoimaa. Jatkossakin tuetaan siis tutkimusta, kehitystä ja innovaatiotoimintaa. Leikkaukset eivät saa kohdistua myöskään maatalouteen.
– Yrittäjien sosiaaliturvan uudistaminen on välttämätöntä. Meillä on 190 000 yksinyrittäjää, joilla ei ole esimerkiksi samaa mahdollisuutta kuin muilla ihmisillä jäädä hoitamaan sairastunutta lasta kotiin. He eivät saa korvausta, kuten palkkatyössä käyvät. Lisäksi palvelualalla he joutuvat yleensä perumaan asiakkaidensa ajat, koska sijaista ei ole tekemään työtä.
– Yrittäjäeläkelakia pitää korjata, sillä lain tuorein muutos on epäonnistunut. On epärealistista, että yrittäjät pystyisivät maksamaan noin 600 euroa joka kuukausi, jotta he sairastuessaan voisivat saada noin 80 euroa päivässä. Pitää muistaa, että pienyrittäjän on myös palkattava itselleen sijainen sairausloman ajaksi.
Kokoomus haluaa puolittaa ansiosidonnaisen keston ja porrastaa sitä. Miten tämä edistää työllistymistä?
– Sen tarkoituksena on nopeuttaa ihmisten hakeutumista työelämään.
– Mielestäni tärkeää olisi muuttaa myös ansiosidonnaista koskevia sääntöjä niin, että työttömyysturvalla ollessaan voisi opiskella kokonaan uuden ammatin. Jos entisellä alalla ei ole enää töitä, nimenomaan uuden tutkinnon suorittaminen edistäisi työllistymistä. Nyt ansiosidonnaisen aikana on sallittua muuntokoulutus, lyhytkestoinen koulutus ja kesken jääneitten opintojen saattaminen loppuun, mutta uudelle alalle ei saa kouluttautua.
Voiko Suomi mennä Natoon ilman Ruotsia ja missä tilanteessa?
– Paras ratkaisu olisi, että mentäisiin yhdessä. Mutta pakko on tarkastella, mitä tässä tapahtuu.
Pitäisikö kaivostoimintaa sääteleviä lakeja muuttaa ja millä tavalla?
– Olen ehdottomasti sitä mieltä, että kaivokset eivät sovi Saimaan ympäristöön. Kaivosten ympäristötoiminta ei ole sellaista, että luontoa varmuudella pystyttäisiin suojelemaan. Kunnille pitää saada vielä suurempi mahdollisuus vaikuttaa siihen, minne kaivosvarauksia tulee.
– Tuovathan kaivokset työtä ja elinvoimaa, mutta millä hinnalla? Enonkosken Laukunkankaan kaivoksen ympäristöongelmat näkyvät vielä vuosikymmenten jälkeenkin.
Pitääkö Suomen metsäpolitiikkaa muuttaa ilmaston suojelemiseksi?
– Meillä Suomessa hoidetaan metsät erinomaisesti. Kun metsää kaadetaan, sitä myös istutetaan. Hyvällä metsänhoidolla taataan hyvät hiilinielut.
– Suomen ulkopuolelta tulee toiveita, että metsää ei kaadettaisi. Minä luotan siihen, että suomalaiset metsätalousyrittäjät ja metsänhoitajat tietävät asian paremmin. Koulutusjärjestelmä, muun muassa Samiedussa, tarjoaa heille uusinta tietoa ja he osaavat sitä soveltaa.
Onko Etelä-Savon hyvinvointialue kahdeksan vuoden päästä olemassa?
– Toivoisin että se on olemassa, kun tällainen kallis uudistus on tehty.
– Korjauksia järjestelmään varmaankin on tehtävä esimerkiksi rahoituksen suhteen. Meillä Etelä-Savossa väki vähenee enemmän kuin muualla maassa. Asutus on hajanaista ja taajamat pitkien matkojen päässä toisistaan. Jos hyvinvointialueiden rahoitus määräytyy nykyisen lain kriteerien mukaisesti väestömäärän perusteella, meiltä lähtee pienistä kunnista palvelut.
– Palvelujen kaikkoaminen vaikuttaisi etenkin ikäihmisiin. Hakeutuvatko he sitten enää terveydenhuoltoon ajoissa?
– Sosiaali- ja terveyspalveluja pitää tehostaa, kyllä. Mutta tehostaminen ei mielestäni tarkoita aina keskittämistä. Se voi tarkoittaa myös sitä, että ihminen saa samalla käynnillä hoidettua monta vaivaa ja että myös ennalta ehkäisevään terveydenhuoltoon liittyviä asioita käydään samalla läpi.
Sarjassa haastatellaan kaikki Savonlinnan seudulla asuvat vuoden 2023 eduskuntavaaliehdokkaat. Kaikki julkaistut haastattelut löytyvät tästä linkistä.