Ehdokkaana eduskuntavaaleissa | Hanna Kosonen (kesk.): "Itä-Suomi on pidettävä energiamurroksessa voittajien puolella"

Eduskuntavaaliehdokas Hanna Kosonen (kesk.), kerro tärkeimmät asiat, jotka haluat seuraavan eduskunnan saavan aikaan.

– Itä-Suomi on pidettävä kasvussa ja energiamurroksessa mukana ja voittajien puolella.

– Sote-kriisiin ratkaisussa pitää vahvemmin ottaa mukaan ennaltaehkäisevä terveydenhuolto, jotta ihmiset liikkuisivat enemmän, söisivät terveellisemmin ja nauttisivat kulttuuripalveluista. Hyvinvointialueiden ja kuntien rahoitukseen pitää laittaa tarkempia kriteerejä, joilla niitä palkitaan ennaltaehkäisevästä työstä.

– Osaajapulaan on vastattava niin, että koulutusta on tarjolla eri puolilla maata.

Mitä tarkoitat sillä, että Itä-Suomi on pidettävä energiamurroksessa mukana?

– Nyt ratkaistaan tulevaisuuden voittajat ja häviäjät. Siellä missä on halpaa sähköä ja energiaa, siellä on teollisuutta ja hyvinvointia. Länsi-Suomi on tässä aimo loikan Itä-Suomea edellä. Taustalla on muun muassa se, että Itä-Suomeen ei voi rakentaa tuulivoimaa. Tuulivoimalat häiritsevät puolustusvoimien tutkia, eikä ainakaan vielä ole teknologiaa, jolla se olisi vältettävissä. Tuulivoimala-asioissa rajavyöhyke on laaja.

– Itä-Suomessa pitää löytää muita keinoja energian tuottamiseen, esimerkiksi aurinkovoima. Valtion pitää olla valmis investoimaan tutkiin, jos kehittyy sellainen teknologia, joka mahdollistaisi tuulivoimalat täällä.

– Itäsuomalaisten kansanedustajien pitää olla valppaina tällaisissa asioissa. Näyttää siltä, että Itä-Suomen pitää taistella asioista, jotka kuuluisivat tänne itsestään selvästi. Esimerkiksi Itä-Suomi-ohjelma on muuttuneessa maailmantilanteessa välttämätön, mutta turkulaisten tunnin juna vaikuttaa muualla Suomessa olevan monille helpompi ymmärtää.

Millaisia konkreettisia päätöksiä valtiolta tarvitaan, jotta Itä-Suomeen saadaan elinvoimaa?

– Energian lisäksi on huolehdittava logistiikasta. Tiet pitää laittaa kuntoon ja esimerkiksi valtatie 14 peruskorjata satasen tieksi. Itärata on kunnostettava nopeammaksi ja Savonlinnan junayhteyksiä on lisättävä.

– On pidettävä kiinni hallituksen hyvistä päätöksistä, kuten Savonlinnan sairaalan erillisrahoituksesta ja Mikkelin sairaalan synnytysten poikkeusluvista.

– Kaksoiskuntalaisuus pitää mahdollistaa. Esimerkiksi Etelä-Savon sote-rahoitus olisi aivan eri pohjalla, jos otettaisiin huomioon vapaa-ajan asukkaat ja matkailijat.

– On huolehdittava siitä, että Itä-Suomen osaajapulaan vastataan ja että esimerkiksi juuri rahoituksesta hyviä uutisia saanut Savonlinnan korkeakoulukeskus vakinaistuu ja kehittyy. Toisen asteen koulutuksen rahoituksen tasosta ja muun muassa aikuiskoulutuksen rahoituksesta on huolehdittava.

Pitääkö Suomen metsäpolitiikkaa muuttaa ilmaston suojelemiseksi?

– Ilmastopolitiikka ja metsien käyttö eivät ole joko-tai-kysymys. Metsät ovat osa ratkaisua. Hiilidioksidipäästöjä pitää ajatella koko maapallon kannalta eikä osaoptimoiden vain Suomen osalta. Jos metsäteollisuus ei saa suomalaista, kestävästi tuotettua puuta, se ostaa puun jostain muualta, missä todennäköisesti ei istuteta neljää tainta tilalle aina, kun yksi puu kaadetaan.

– Aina voidaan toki tehdä asioita paremmin, myös metsien hoidossa. Uutta tietoa kertyy koko ajan erilaisista kasvatus- ja lannoitusmenetelmistä. Metsänomistajat toimivat uuden tiedon perusteella.

– Jokainen metsänomistaja varmasti mielellään vahvistaa hiilinielujaan, mutta siitä pitää saada korvaus. Esimerkiksi vanhojen metsien monimuotoisuutta suojelevaan Metso-ohjelmaan olisi lähdössä enemmänkin metsänomistajia, jos valtiolla olisi enemmän rahaa. Nyt on onneksi syntymässä myös yksityinen markkina, kun yritykset ja yksityiset ihmiset voivat ostaa monimuotoisuuteen tähtääviä toimia tai hiilinieluja metsänomistajilta.

Onko Etelä-Savon hyvinvointialue kahdeksan vuoden päästä olemassa?

– Riippuu siitä, miten saadaan houkuteltua ihmisiä maakuntaan. Toki se riippuu siitäkin, ketkä ovat vallassa. Mielestäni olisi tärkeää, että oma hyvinvointialue olisi olemassa. Mitä isompia alueita muodostetaan, sitä kauemmas päätöksenteko menee, ja sitä kauemmas myös palvelut menevät.

Pitäisikö kaivostoimintaa sääteleviä lakeja muuttaa ja millä tavalla?

– Kaivoslaki muuttuu käsittelyssä olevan esityksen mukaan paljonkin, ja jatkossa kunnat päättävät, tuleeko kuntaan kaivoksia vai ei. Käsittelyssä on myös tuoreen luonnonsuojelulain liitännäislaki, jossa on rajattu kaivokset pois kansallispuistoista ja luonnonsuojelualueilta.

– Saimaalle ei mielestäni pidä tulla uutta kaivostoimintaa. Itse asiassa jo nykyisen lainsäädännön luonnonarvomäärittelyjen perusteella on hyvin epätodennäköistä, että Saimaalle tulisi uusia kaivoksia, ja uusi laki vielä terävöittää asiaa. Lakiin ei kuitenkaan voi kirjoittaa, että Saimaalle ei tule kaivoksia, koska sitten pitäisi luetella lakiin kaikki muutkin alueet, jonne ei kaivoksia saa tai ei voi tulla.

Voiko Suomi mennä Natoon ilman Ruotsia ja missä tilanteessa?

– Suomelle olisi kaikkein parasta mennä Natoon Ruotsin kanssa.

Miten Suomen julkinen talous saadaan tasapainoon?

– Menoja on katsottava tarkasti ja on myös leikattava. Verotusta on katsottava oikeudenmukaisemmaksi, ja kasvun on oltava kaiken perusta. Yrittäjien, yritysten ja työnteon verotusta keskusta ei halua kiristää.

Olet ollut kaksi kautta kansanedustajana. Mitä pidät suurimpina onnistumisinasi?

– Harrastustoiminnan Suomen mallin toteutumista, Savonlinnan uusia ammattikorkeakoulun koulutusaloja sekä Savonlinnan päivystävän sairaalan tulevaisuuden turvaamista. Kukaan ei tietenkään saa politiikassa mitään aikaan yksinään.

Jos gallupit pitävät paikkansa ja keskustan kannatus jää alle kymmeneen prosenttiin, oletteko valmiit lähtemään hallitukseen?

– Mielestäni sillä kannatuksella ei pidä lähteä hallitukseen, vaikka lähtökohtaisesti hallituksessa kannattaisi olla, koska siellä pystyy tekemään päätöksiä. Toki ikinä ei tiedä, mihin maailma muuttuu muutamassa kuukaudessa.

Sarjassa haastatellaan kaikki Savonlinnan seudulla asuvat vuoden 2023 eduskuntavaaliehdokkaat. Kaikki julkaistut haastattelut löytyvät tästä linkistä.